Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen
Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on
toimittanut Alma Talentin Suomen Laki -toimitus.
Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä
lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista.
2
Momentti 1/2018
VAHVISTETUT LAIT
●Laki rikoslain muuttamisesta,
laki yhdistelmärangaistuksen
täytäntöönpanosta, laki pitkäaikaisvankien
vapauttamismenettelystä
annetun lain muuttamisesta,
laki oikeudenkäymiskaaren
17 luvun 37 §:n muuttamisesta,
laki vankeuslain
muuttamisesta, laki henkilötietojen
käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa
annetun lain
6 §:n muuttamisesta, laki
rikosrekisterilain 2 §:n muuttamisesta,
laki valvotusta koevapaudesta
annetun lain 13 ja
32 §:n muuttamisesta, laki
viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetun lain 24 §:n
muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin
julkisuudesta yleisissä
tuomioistuimissa annetun
lain 9 §:n muuttamisesta,
laki eräisiin rangaistus-,
huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen
henkilöiden tapaturmakorvauksesta
annetun lain
1 §:n muuttamisesta ja laki
rikosvahinkolain 14 §:n muuttamisesta
(800–811/2017)
HE 268/2016 vp
PeVL 10/2017 vp
LaVM 9/2017 vp
Lait tulivat voimaan 1.1.2018.
Rikoslakiin otetaan säännökset yhdistelmärangaistuksesta
ja säädetään
laki yhdistelmärangaistuksen
täytäntöönpanosta. Kysymys on
uudenlaisesta rangaistuksesta,
joka koostuu ehdottomasta vankeudesta
ja sen jälkeisestä vuoden
mittaisesta valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus
korvaa vankeusrangaistuksen,
joka suoritetaan kokonaan
vankilassa. Yhdistelmärangaistukseen
tuomitulla ei ole
mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauttamiseen
tai valvottuun koevapauteen.
Yhdistelmärangaistus
voidaan tuomita vakavan rikoksen
uusijalle, jota on pidettävä erittäin
vaarallisena toisen hengelle,
terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistuksen
tuomitsemisen
edellytykset ovat samat kuin
koko rangaistusajan tuomitsemisen
edellytykset. Voimassa oleva
järjestelmä pysyy valvonta-aikaa
lukuun ottamatta lähes nykyisellään.
Valvonta-aika on osa yhdistelmärangaistusta
koskevaa tuomiota
eikä se edellytä syytetyn
suostumusta. Valvonta-aika on
yksi vuosi. Valvonta-ajan keskeisimmät
lakisääteiset velvollisuudet
ovat asunnossa pysyminen
määrättyinä aikoina, päihteettömyys
valvonta-ajan täytäntöönpanoon
liittyvissä tapaamisissa, toimintaan
osallistuminen ja valvontaan
sitoutuminen. Tuomittua valvotaan
muun muassa sähköisen
valvonnan välinein.
●Laki maankäyttö- ja rakennuslain
muuttamisesta (812/2017)
HE 85/2017 vp
LiVL 21/2017 vp
YmVM 13/2017 vp
Laki tuli voimaan 6.12.2017.
Lain rakennusta, kerrosalaa ja rakennuksen
edellytyksiä asemakaava
alueella koskevia säännöksiä
muutetaan. Lakiin lisätään myös
asuin-, majoitus- ja työtiloja sekä
kokoontumistiloja koskevat säännökset
sekä valtuutus antaa ympäristöministeriön
asetuksella tarkempia
säännöksiä niistä. Lakiin
lisätään säännökset, joiden mukaan
rakennukseen tehtävään laajennukseen
ja kerrosalaan laskettavan
tilan lisäämiseen sovelletaan,
mitä uuden rakennuksen rakentamisesta
säädetään, ellei olennaisissa
teknisissä vaatimuksissa muuta
säädetä. Rakennuksen kerrosalaa
koskevaa pykälää muutetaan siten,
että rakennusoikeuden saa
ylittää väestönsuojan tai taloteknisten
järjestelmien edellyttämän
kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin
avautuvan teknisen tilan rakentamiseen
tarvittavan pinta-alan verran
samoin kuin siltä osin, kun
huoneistoa rajaavan väliseinän
paksuus ylittää 200 millimetriä.
Rakennusluvan edellytyksiä koskevaan
pykälään tehdään lakiteknisiä
muutoksia.
●Laki tuomioistuinlain muuttamisesta,
laki kiinteistönmuodostamislain
241 a ja 259 §:n
muuttamisesta, laki merilain
muuttamisesta, laki ryhmäkannelain
3 §:n muuttamisesta,
laki ulosottokaaren
11 luvun 2 §:n muuttamisesta,
laki yrityksen saneerauksesta
annetun lain 67 §:n muuttamisesta,
laki sotilasoikeudenkäyntilain
1 §:n muuttamisesta
ja laki tuomioistuinharjoittelusta
annetun lain 3 ja 14 §:n
muuttamisesta (860–867/
2017)
HE 270/2016 vp
PeVL 12/2017 vp
LaVM 11/2017 vp
Lait tulevat voimaan 1.1.2019
kuitenkin siten, että tuomioistuinlain
muuttamisesta annetun lain
17 luvun 2, 7 ja 15 § sekä 19 luvun
6 § ja laki tuomioistuinharjoittelusta
annetun lain 3 ja 14 §:n muuttamisesta
tulivat voimaan 1.1.2018.
Käräjäoikeusverkostoa kehitetään
siten, että sen jälkeen Suomessa on
20 käräjäoikeutta nykyisten 27 käräjäoikeuden
sijaan. Käräjäoikeuksia
ovat siten Ahvenanmaan, Etelä
Karjalan, Etelä-Pohjanmaan,
Etelä-Savon, Helsingin, Itä-Uudenmaan,
Kainuun, Kanta-Hämeen,
Keski-Suomen, Kymenlaakson,
Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun,
Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois
Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät
Hämeen, Satakunnan ja Varsinais
Suomen käräjäoikeudet. Uudistuksessa
yhdistetään Espoon ja
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet,
Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan
käräjäoikeudet, Oulun ja Ylivieska
Raahen käräjäoikeudet sekä