osakkeet osituksessa ja perinnönjaossa
siten, että 74,44 prosentin
osalta osakkeet vastasivat hänen
netto-osuuttaan A:n kuolinpesässä
ja 25,56 prosentin osalta hän maksoi
vastiketta pesän ulkopuolisin
varoin. Asiassa oli kysymys siitä,
miten C:n omistusaika oli ensin
mainitun 74,44 prosentin osuuden
osalta laskettava oman asunnon
luovutusvoiton verovapautta
koskevaa tuloverolain 48 §:n
1 momentin 1 kohdan säännöstä
sovellettaessa.
C:n ei voitu katsoa saavan mainittua
osuutta osakkeista yksin perinnönjaon
perusteella, vaan osakkeista
puolet siirtyi ensin osituksessa
A:n perillisille ja vasta tämän
jälkeen perillisten kesken toimitettavassa
perinnönjaossa C:lle. Kun
kuitenkin otettiin huomioon tuloverolain
46 §:n 2 momentista ilmenevä
periaate, jonka mukaan osituksen
toimittaminen ei vaikuta
omistusajan laskemiseen, sekä oikeuskäytännössä
vakiintunut periaate,
jonka mukaan perinnöksi
saadun omaisuuden omistusaika
luetaan perinnönjättäjän kuolinajankohdasta,
C:n omistusaika
koko kysymyksessä olleen 74,44
prosentin osuuden osalta oli luettava
A:n kuolinpäivästä. Ennakkoratkaisu
vuosille 2015 ja 2016.
Tuloverolaki 48 § 1 momentti
1 kohta
Tuloverolaki 46 § 2 momentti
(1502/1993)
KHO:2017:86
Arvonlisävero – Soveltamisala –
Verovelvollisuus – Liiketoiminta
– Yliopisto – Liikuntapalvelut –
Direktiivin välitön oikeusvaikutus
Yliopisto luovutti liikuntapalveluja
muun ohella opiskelijoilleen alle
omakustannushinnan.
Yliopiston harjoittama liikuntapalvelujen
luovuttaminen kohdistui
laajaan henkilöjoukkoon, ja palvelut
kilpailivat muiden vastaavien
markkinoilta yleisesti saatavilla
olleiden palvelujen kanssa.
Yliopiston katsottiin
arvonlisäverodirektiivin 9 artiklan
1 kohdan tulkintavaikutus huomioon
ottaen harjoittavan liikuntapalvelujen
luovuttamista liiketoiminnan
muodossa. Asiassa ei ollut
merkitystä sillä, että toiminnasta
kertyneet kustannukset katettiin
suurelta osin valtion tuella ja että
valtiovalta mahdollisesti edellytti
korkeakoululiikunnan järjestämistä.
Arvonlisäverodirektiivin säännöksellä,
jonka mukaan tietyt, läheisesti
urheiluun ja liikuntakasvatukseen
liittyvät palvelujen suoritukset,
joita voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt tarjoavat urheiluun
tai liikuntakasvatukseen osallistuville
henkilöille, on vapautettava
verosta, ei katsottu olevan välitöntä
oikeusvaikutusta. Yliopiston
oli suoritettava arvonlisäveroa
liikuntapalvelujen luovuttamisesta.
Ennakkoratkaisu.
Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti
1 kohta
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
annettu neuvoston direktiivi
(2006/112/EY) 9 artikla 1 kohta ja
132 artikla 1 kohta m alakohta
Unionin tuomioistuimen tuomiot
asioissa C-412/03, Hotel Scandic
Gåsabäck, C-520/14, Borsele, C-
263/15, Lajvér, ja C-592/15, British
Film Institute
KHO:2017:93
Arvonlisävero – Arvonlisäveron
soveltamisala – Palvelun myynti
– Vastike – Yksityisen kopioinnin
hyvitysmaksu – Tekijänoikeuden
haltijoita edustava
järjestö
Tekijänoikeuden haltijoita edustavien
järjestöjen valtiolta tekijänoikeuslain
26a §:n nojalla saamia
yksityisen kopioinnin hyvityksiä
ei ollut pidettävä arvonlisäveron
soveltamisalaan kuuluvana palvelun
myynnistä suoritettuna vastikkeena.
Näin ollen järjestöjen ei ollut
suoritettava arvonlisäveroa
saamastaan hyvityksestä.
Äänestys 4–1.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu
ajalle 1.9.2016–31.12.2017.
Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti
1 kohta, 17 §, 18 § 2 momentti
sekä 45 § 1 momentti 5 kohta ja
3 momentti
Neuvoston direktiivi yhteisestä
arvonlisäverojärjestelmästä 2006/
112/EY 2 artikla 1 kohta c alakohta,
24 artikla 1 kohta ja 25 artikla
Tekijänoikeuslaki 12 § 1 momentti,
26a § ja 26b §
Neuvoston ja parlamentin direktiivi
tekijänoikeuden ja lähioikeuksien
tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta
tietoyhteiskunnassa
2001/29/EY 2 artikla ja 5 artikla
2 kohta b alakohta
Toimitus: Aino Mäkinen
Alma Talent
shop.almatalent.fi
pro.almatalent.fi/#suomenlaki