15 Momentti 5/2017
Momentti
Euroopan unionin perusoikeuskirja
18 artikla ja 19 artikla
Euroopan ihmisoikeussopimus
3 artikla
YK:n kidutuksen ja muun julman,
epäinhimillisen tai halventavan
kohtelun tai rangaistuksen vastainen
yleissopimus 3 artikla
Pakolaisten oikeusasemaa koskeva
yleissopimus 1 artikla
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
tuomio asiassa R.C. v.
Ruotsi (9.3.2010) ja päätös asiassa
S.M. v. Ruotsi (47683/08, 10.2.2009)
YK:n kidutuksen vastaisen komitean
päätökset asioissa Bakatu-Bia
v. Ruotsi (3.6.2011), Kalonzo v. Kanada
(18.5.2012), E.K.W. v. Suomi
(4.5.2015), E.E.E. v. Sveitsi
(8.5.2015), M.S. v. Tanska
(10.8.2015) ja P.S.B. ja T.K. v. Kanada
(13.8.2015)
Verotusasiat
KHO:2017:78
Henkilökohtaisen tulon verotus
– Osakevaihto – Yritysjärjestelydirektiivi
– Liiketaloudelliset
perusteet – Veron kiertäminen
A Oy harjoitti sijoitustoimintaa, ja
X omisti sen koko osakekannan. B
Oy toimi puualalla, ja X omisti sen
osakekannasta 50,60 prosenttia.
Tarkoituksena oli järjestää osakevaihto
siten, että A Oy toteutti osakeannin
ja X merkitsi osakeannissa
kaikki osakkeet omistamillaan B
Oy:n osakkeilla. Osakevaihdon jälkeen
A Oy omistaisi 50,60 prosenttia
B Oy:n osakkeista. Järjestelyssä
ei käytettäisi rahavastiketta. Ennakkoratkaisuhakemuksessa
järjestelyn
liiketaloudelliseksi syyksi
oli esitetty muun ohessa se, että tavoitteena
oli keskittää X:n sijoitus-
ja osakevarallisuuden omistaminen
ja hallinnointi A Oy:öön.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että toiminnan uudelleenjärjestely
oli lähtökohtaisesti hyväksyttävä
taloudellinen syy järjestelylle. Elinkeinotulon
verottamisesta annetun
lain 52h §:n veron kiertämistä koskeva
säännös voi tulla sovellettavaksi
vain, jos kysymys on unionin
tuomioistuimen oikeuskäytännössä
tarkoitetusta oikeuden väärinkäytöstä.
Koska asiassa ei näytetty
syntyvän konkreettisia ja järjestelmälle
vieraita veroetuja, järjestelyn
tueksi esitetyt liiketaloudelliset perusteet
eivät tulleet enemmälti
punnittaviksi. Edellytyksiä mainitun
säännöksen soveltamiselle ei
ollut. Luovutukseen sovellettiin
tuloverolain 45 §:n 5 momentin ja
elinkeinotulon verottamisesta annetun
lain 52f §:n osakevaihtoa
koskevia säännöksiä, joiden perusteella
osakevaihdossa mahdollisesti
syntyvää voittoa ei katsota
ennakkoratkaisun hakijan X:n verotuksessa
veronalaiseksi tuloksi
eikä tappiota vähennyskelpoiseksi
menoksi.
Ennakkoratkaisu.
Laki elinkeinotulon verottamisesta
52f § ja 52h §
Tuloverolaki 45 § 5 momentti
Neuvoston direktiivi eri jäsenvaltioissa
olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin,
jakautumisiin, osittaisjakautumisiin,
varojensiirtoihin
ja osakkeiden vaihtoihin sekä
eurooppayhtiön (SE) tai eurooppaosuuskunnan
(SCE) sääntömääräisen
kotipaikan siirtoon jäsenvaltioiden
välillä sovellettavasta yhteisestä
verojärjestelmästä (2009/
133/EY) 15 artikla
Unionin tuomioistuimen tuomio
asiassa C-126/10, Foggia
KHO:2017:79
Arvonlisävero – Poikkeukset
myynnin verollisuudesta –
Koulutuspalvelu – Ulkomainen
yliopisto – MBA-koulutus –
Rinnastettavuus suomalaiseen
korkeakouluopetukseen –
Yhdenvertaisuus – Syrjimättömyys
Isossa-Britanniassa kotipaikan
omaava yliopisto tarjosi Suomessa
suomalaisille yksityishenkilöille
Master of Business Administration
-koulutusohjelmaa. Yliopiston
Suomessa tarjoama MBA-tutkinto
oli 2–7 vuoden aikana osa-aikaisesti
suoritettava Flexible Executive
MBA-tutkinto. Koulutuksen kokonaishinta
Suomessa oli 36000
euroa.
Yliopiston toiminnasta säädettiin
Isossa-Britanniasssa Higher
Education Act -nimisessä laissa ja
yliopiston toimintaa valvoi Quality
Assurance Agency -virasto, joka
myös määritteli puitteet korkeakoulututkintojen,
muun muassa
MBA-tutkinnon sisällölle. Yliopiston
toiminnan rahoitus muodostui
pääasiassa julkisesta rahoituksesta,
lukukausimaksuista ja tutkimusavustuksista.
Yliopiston tuloista
31.7.2014 päättyneellä tilikaudella
julkisen rahoituksen
osuus oli noin 15 prosenttia ja lukukausimaksujen
osuus noin
48 prosenttia. Suomessa järjestetyn
MBA-tutkinnon rahoitus vastasi
toiminnan rahoitusta yliopiston
kotivaltiossa.
Yliopiston Suomessa tarjoama
MBA-tutkinto kuului, toisin kuin
suomalaisten korkeakoulujen täydennyskoulutuksena
tarjoama
MBA-koulutus Suomessa, Ison-
Britannian viralliseen tutkintojärjestelmään.
Tutkinto oli ylempi liiketaloustieteellinen
yliopistotutkinto,
josta muiden yliopistossa
suoritettavien tutkintojen tavoin
säädettiin Ison-Britannian lainsäädännössä
ja joka oli viranomaisen
valvomaa ja sai muiden yliopistossa
suoritettavien tutkintojen tapaan
julkista rahoitusta. Yliopiston
oli tarjotessaan Suomessa ennakkoratkaisuhakemuksessa
tarkoitettua
MBA-koulutusta katsottava
olevan siinä määrin samanlaisessa
asemassa suomalaisten arvonlisäverolain
40 §:ssä tarkoitettua koulutuspalvelua
tarjoavien korkeakoulujen
kanssa, että sen asettaminen
arvonlisäverotuksessa eri asemaan
olisi unionin oikeuden mukaisen
yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysperiaatteen
vastaista.
Tämän vuoksi yliopiston ei ollut
suoritettava arvonlisäveroa Suomessa
järjestämästään MBA-koulutuksesta
koulutukseen osallistuvilta
perittävästä vastikkeesta.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu
ajalle 30.10.2015–
31.12.2016.
Arvonlisäverolaki 1 § 1 momentti
1 kohta, 9 §, 39 § 1 momentti, 40 §
ja 69d §
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
annettu neuvoston direktiivi
2006/112/EY 2 artikla 1 kohta c
alakohta, 54 artikla 1 kohta ja 132
artikla 1 kohta i alakohta
Unionin tuomioistuimen tuomio
asiassa C-309/06, Marks & Spencer
KHO:2017:80
Henkilökohtaisen tulon verotus
– Oman asunnon luovutusvoitto
– Omistusaika – Ositus – Perinnönjako
A:n kuolinpesä ja A:n leski B omistivat
erään huoneiston hallintaan
oikeuttaneet osakkeet puoliksi
kumpikin. A:n rintaperillinen C sai