13 Momentti 5/2017
Momentti
SMHV - Union Investment Privatfonds
(UNIWEB) (EU:T:2014:988)
KHO:2017:94
Julkinen hankinta – Valittaja
suljettu tarjouskilpailusta –
Hyvitysmaksuasia – Valitusperusteista
lausuminen
Hankintayksikkö oli kilpailuttanut
arkistokelpoisten koteloiden hankinnan
vuodelle 2014.
Markkinaoikeus hylkäsi
19.11.2014 antamallaan päätöksellä
yhtiö A:n hankintamenettelystä tekemän
valituksen. Markkinaoikeuden
päätöksen mukaan hankintayksikkö
ei ollut menetellyt julkisia
hankintoja koskevien oikeusohjeiden
vastaisesti, kun se oli sulkenut
yhtiö A:n tarjouskilpailusta
maksamattomien verovelkojen perusteella.
Lisäksi markkinaoikeus
katsoi päätöksessään, että hankintayksikkö
ei ollut menetellyt virheellisesti
myöskään siltä osin kuin
se ei ollut sulkenut tarjouskilpailun
voittaneen yhtiö B:n tarjoamaa tuotetta
tarjouskilpailusta yhtiö A:n
esittämällä perusteella, jonka mukaan
yhtiö B:n tarjoama tuote oli ollut
tarjouspyynnön vastainen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi
yhtiö A:n valituksesta, kuten
markkinaoikeus, ettei hankintayksikkö
ollut menetellyt hankintasäännösten
vastaisesti ja tarjouspyynnössä
edellyttämäänsä nähden
virheellisesti sulkiessaan yhtiö
A:n tarjouskilpailusta maksamattomien
verovelkojen perusteella.
Hankinnan hankintakauden jo
kuluttua loppuun asiassa saattoi
seuraamusten osalta olla korkeimmassa
hallinto-oikeudessa kysymys
vain hyvitysmaksun määräämisen
edellytysten arvioinnista.
Tarjouskilpailusta hankintasäännösten
mukaisesti ennen tarjousten
vertailua lopullisesti poissuljetun
valittajan tarjous ei olisi voinut
tulla valituksi, eikä valittajalla siten
ollut ollut hyvitysmaksun määräämisen
yhtenä edellytyksenä
olevaa todellista mahdollisuutta
voittaa tarjouskilpailua virheettömässä
menettelyssä. Asiassa ei
näissä oloissa siten ollut tarpeen
korkeimmassa hallinto-oikeudessa
arvioida, olisiko hankintamenettely
ollut valittajan markkinaoikeudessa
ja korkeimmassa hallintooikeudessa
esittämien, yhtiö B:n
tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuutta
koskevien valitusperusteiden
johdosta virheellistä.
Laki julkisista hankinnoista (348/
2007, myöhempine muutoksineen)
94 § 1 momentti ja 95 § 1 momentti
KHO:2017:95
Vammaispalvelu – Kuljetuspalvelu
– Näkövammainen – Järjestämistapa
– Tilauskeskus –
Luottamuksensuoja
Näkövammaiselle A:lle oli myönnetty
vuonna 2008 toistaiseksi voimassa
olevalla päätöksellä irrotus
Helsingin Matkapalvelukeskuksen
(nykyinen Helsingin Matkapalvelu)
käytöstä, minkä vuoksi
hän oli saanut tilata vammaispalvelulain
mukaiseen kuljetuspalveluun
kuuluvat kuljetukset suoraan
valitsemaltaan taksiautoilijalta.
Helsingin kaupunki päätti marraskuussa
2015, että A:lle ei enää
myönnetä irrotusta Helsingin Matkapalvelun
käytöstä. Hallintooikeus
oli hylännyt A:n valituksen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että vammaispalvelulain mukaisessa
kuljetuspalvelussa on kyse
subjektiivisesta oikeudesta. Kunnalla
ei kuitenkaan ole lakisääteistä
velvollisuutta järjestää kuljetuspalvelua
vaikeavammaisen itsensä
toivomalla tai muutoinkaan tietyllä
tavalla, vaikka sen tuleekin ottaa
huomioon palvelua järjestäessään
vaikeavammaisen henkilön toivomukset
ja mielipide. Päätös, jolla
A:lle oli aiemmin myönnetty irrotus
Helsingin Matkapalvelukeskuksen
käytöstä, ei ollut saavuttanut
sellaista pysyvyyttä, ettei kuljetuspalvelun
järjestämistapaa voitu
muuttaa uudella päätöksellä.
Asiassa ei siten myöskään ollut
loukattu luottamuksensuojaa. Korkein
hallinto-oikeus pysytti hallinto
oikeuden päätöksen.
Laki vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
1 § ja 8 § 2 momentti
Asetus vammaisuuden perusteella
järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
4 §
Laki terveydenhuollon suunnittelusta
ja valtionavustuksesta 4 §
1 momentti
Hallintolaki 6 §
KHO:2017:96
Hyödyllisyysmallioikeus – Uudet
suojavaatimukset – Valituslupa
Markkinaoikeus oli hylännyt hyödyllisyysmallin
rekisteröineen yhtiön
valituksen Patentti- ja rekisterihallituksen
(PRH) päätöksestä,
jolla rekisteröinti oli julistettu mitättömäksi.
Yhtiö oli hakenut lupaa
valittaa markkinaoikeuden
päätöksestä ja valituksessaan vaatinut
hyödyllisyysmallin pysyttämistä
voimassa joko markkinaoikeudessa
esitettyjen tai korkeimmassa
hallinto-oikeudessa esitettyjen
uusien muutettujen suojavaatimusten
mukaisena.
Ennen oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa
annetussa laissa
(100/2013) säädetyn valituslupasäännöksen
voimaantuloa 1.9.2013
vakiintuneen käytännön mukaisesti
oli muutettujen suojavaatimusten
esittäminen ollut mahdollista muutoksenhakuvaiheen
aikana myös
korkeimmassa hallinto-oikeudessa
siten, että korkein hallinto-oikeus
oli ottanut ne ratkaisussaan huomioon.
Valituslupasäännöksen voimaantulo
muutti tätä lähtökohtaa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi tältä
osin, ettei muutettujen suojavaatimusten
esittäminen korkeimmassa
hallinto-oikeudessa sinänsä muodostanut
perustetta valitusluvan
myöntämiselle.
Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa
7 luku 2 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki 13 § 2 momentti
(698/2005)
KHO:2017:97
Patentti – Patenttilain 71a §:n
mukainen esitys – EP-patentti –
EPO:n käytäntö – Kansallinen
voimaansaattaminen – Määräaika
– Käännös – Menetetty
määräaika – Huolellisuus –
Luottamus yhteistyökumppaniin
– Valvontajärjestelmä
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH)
oli hylännyt valittajien tekemän patenttilain
71a §:n mukaisen esityksen
EP-patentin kansallisen voimaansaattamisen
katsomiseksi
suoritetuksi määräajassa, koska valittajien
ei ollut osoitettu toimineen
niin huolellisesti kuin olosuhteet
vaativat määräajan noudattamiseksi.
Laiminlyönti oli johtunut siitä,
ettei kansallisen voimaansaattamisen
hoidettavakseen saanut käänmomentti_