11 Momentti 5/2017
Momentti
man hyvän saavutettavissa olevan
tilan tai hyvän kemiallisen tilan.
Asiassa ei liioin ollut perusteita
katsoa, että hanke heikentäisi kyseisen
jokivesistön ekologisen tilan
osatekijöitä niin, että vesienhoitolainsäädäntö
tulkittuna unionioikeuden
mukaisesti johtaisi vesilain
mukaisessa intressivertailussa lupahakemuksen
hylkäämiseen tällä
perusteella. Intressivertailussa tuli
kuitenkin muutoin ottaa huomioon
hankkeesta aiheutuvat haitalliset
vaikutukset vesien tilaan muun
ohella vesienhoitosuunnitelmassa
Keski-Kemijoen tilasta esitetyn ympäristötavoitteen
ja ekologisen tilan
osatekijöiden kannalta.
Vesilaki (264/1961) 2 luku 11a § ja
6 § 2 momentti
Laki vesienhoidon ja merenhoidon
järjestämisestä 21 § 1 momentti
2 kohta ja 22 §
Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi 2000/60/EY yhteisön
vesipolitiikan puitteista (vesipuitedirektiivi)
Ks. unionin tuomioistuimen tuomio
asiassa C-461/13, Bund für
Umwelt und Naturschutz
Deutschland vastaan Saksan valtio
Ks. myös KHO 2013:173
KHO:2017:88
Metsästyslaki – Poikkeuslupa –
Suden rauhoituksesta poikkeaminen
– Valitusoikeus – Paikallinen
tai alueellinen yhteisö –
Yhdistys – Yhdistyksen kotipaikka
– Yhdistyksen toimialue
Suomen riistakeskus oli päätöksellään
myöntänyt metsästyslain
41 §:ssä tarkoitetun poikkeusluvan
neljän suden tappamiseen 23.1.–
21.2.2016 Lapinlahdella, Rautavaaralla
ja Sonkajärvellä Pohjois-Savon
maakunnassa sijaitsevalla alueella.
A ry oli valittanut päätöksestä
Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeus katsoi, että yhdistyksellä
ei ole asiassa valitusoikeutta
ja jätti yhdistyksen valituksen
tutkimatta.
A ry:n sääntöjen mukainen kotipaikka
oli Kuhmossa Kainuun
maakunnassa ja toimialue käsitti
toisiinsa rajautuvien Pohjois-Savon
ja Kainuun maakuntien
alueen. Sääntöjen mukaan yhdistyksen
tarkoituksena oli muun
ohella suurpetojen suojelun edistäminen
toimialueellaan.
Korkein hallinto-oikeus totesi,
että yhdistyksen toimialuetta ja
tarkoitusta tuli arvioida lähtökohtaisesti
yhdistyksen sääntöjen perusteella.
Valitusoikeuden edellytyksenä
ei metsästyslain 90 §:n
mukaan ollut, että yhdistys esittää
selvitystä toiminnastaan valituksen
kohteena olevassa päätöksessä
tarkoitetulla alueella, eikä tällaista
lain sanamuodosta poikkeavaa
vaatimusta voitu johtaa myöskään
säännöksen esitöistä. A ry oli sääntöjensä
perusteella sellainen metsästyslain
90 §:ssä tarkoitettu
alueellinen yhdistys, jolla oli valitusoikeus
kysymyksessä olevassa
lain 41 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa
koskevassa asiassa. Hallinto
oikeuden päätös, jolla yhdistyksen
valitus oli jätetty tutkimatta,
kumottiin.
Metsästyslaki 90 §
Ks. KHO 2015:79
KHO:2017:89
Kansalaisuusasia – Suomen kansalaisuus
ilmoituksesta – Kansalaisuuden
saamisen edellytykset
– Kansalaisuuden saamisen
ajankohta – Tuomittu vankeusrangaistus
Kansalaisuuslain 28 §:n 1 momentin
mukaan henkilö, joka on täyttänyt
18 vaan ei 23 vuotta, saa ilmoituksesta
Suomen kansalaisuuden,
jos häntä muun ohella ei ole tuomittu
vankeusrangaistukseen.
Kansalaisuuslain 31 §:n mukaan
ilmoitukseen perustuva kansalaisuus
katsotaan saaduksi sinä päivänä,
jolloin ilmoitus on tullut vireille
toimivaltaisessa viranomaisessa,
jos edellytykset kansalaisuuden
saamiselle täyttyivät vireilletulopäivänä.
Maahanmuuttovirasto ei ollut
myöntänyt kansalaisuuslain 28 §:n
1 momentin tarkoittaman ilmoituksen
tehneelle henkilölle Suomen
kansalaisuutta, koska hänet
oli ilmoituksen vireilletulon jälkeen,
mutta ennen asian ratkaisemista
tuomittu vankeusrangaistukseen.
Hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston
päätöksen,
koska kansalaisuusilmoituksen
tehnyt henkilö oli täyttänyt lain
mukaiset edellytykset ilmoituksen
vireilletulopäivänä. Hallintooikeuden
mukaan kansalaisuuslain
31 §:ssä säädettyä ajankohtaa
oli pidettävä kansalaisuutta myönnettäessä
ehdottomana.
Korkein hallinto-oikeus totesi,
ettei kansalaisuuslain 28 §:n 1 momentissa
säädetty erikseen ajankohdasta,
jota on pidettävä ratkaisevana
ilmoituksesta myönnettävän
kansalaisuuden edellytysten
täyttymisen kannalta. Kansalaisuuslain
31 §:n säännös koski ilmoituksen
perusteella myönnettävän
kansalaisuuden oikeusvaikutusten
alkamista takautuvasti
eräissä tilanteissa. Säännöksen perusteella
ei kuitenkaan voitu vankeusrangaistukseen
tuomitsemattomuutta
koskevan edellytyksen
kohdalla poiketa päätöksentekomenettelyä
koskevasta yleisestä
periaatteesta, jonka mukaan edellytysten
on täytyttävä hakemuksen
ratkaisuhetkellä. Asiaa arvioitaessa
otettiin huomioon mainitun
edellytyksen esitöistä ilmenevä
luonne ja tarkoitus. Kansalaisuuslain
28 §:n 1 momentin mukaisen
vankeusrangaistukseen tuomitsemattomuutta
koskevan edellytyksen
täyttymisen kannalta ratkaisevana
oli pidettävä Maahanmuuttoviraston
päätöksen tekohetkeä.
Hallinto-oikeuden päätös kumottiin
ja Maahanmuuttoviraston
päätös saatettiin voimaan.
Kansalaisuuslaki 28 § 1 momentti,
31 §
KHO:2017:90
Eläinsuojelu – Valvonta – Kiellot
ja määräykset – Ilmoitus aluehallintovirastolle
– Ammattimainen
tai muutoin laajassa
mitassa tapahtuva seura- ja harrastuseläinten
pito – Kissojen
pitäminen
Noin 20 kissan pitämistä henkilön
omassa kodissa ja kissojen satunnaista
luovuttamista ei pidetty
eläinsuojelulain 24 §:ssä ja eläinsuojeluasetuksen
26 §:ssä tarkoitettuna
ammattimaisena tai muutoin
laajassa mitassa tapahtuvana
seura- ja harrastuseläinten pitona,
josta olisi ollut tehdä eläinsuojelulain
24 §:n mukainen ilmoitus
aluehallintovirastolle. Asiassa oli
kissojen lukumäärän lisäksi tarkasteltava,
oliko toiminta luonteeltaan
eläinsuojeluasetuksen 26 §:n
1–3 ja 5 kohdassa tarkoitettua.