Page 7

Momentti | 2017 No4

7 Momentti 4/2017 Momentti vaksi. Tarvetta yhteydenpidon rajoittamiseen on arvioitava yhteydenpidon rajoittamista koskevia lastensuojelulain säännöksiä soveltamalla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asian olosuhteissa lapsen yhteydenpitoa A:han oli voitu rajoittaa lastensuojelulain 62 ja 63 §:n mukaisesti tehdyllä päätöksellä. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen. Suomen perustuslaki 10 § 1 momentti, 21 § Lastensuojelulaki 45 § 1 ja 2 momentti, 54 § 1 momentti ja 2 momentin ensimmäinen virke, 62 § 1 momentti ja 2 momentin 1 ja 2 kohta sekä 63 § 1 ja 2 momentti KHO:2017:56 Ulkomaalaisasia – Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen – Kuuleminen – Hallintopäätöksen tehnyt viranomainen Poliisilaitos hallintopäätöksen tehneenä viranomaisena ei ollut asianosainen siltäkään osin kuin se oli velvoitettu korvaamaan asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, eikä oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen johdosta poliisilaitokseen ollut sovellettava hallintolainkäyttölain säännöksiä asianosaisen kuulemisesta. Hallintooikeus oli kuitenkin toimittanut vaatimuksen poliisilaitokselle tiedoksi niin ajoissa ennen päätöksensä antamista, että poliisilaitos olisi ehtinyt vastata vaatimukseen. Hallinto-oikeuden menettely oli ollut lainmukainen. Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 momentti KHO:2017:58 Kunnallisasia – Viranhaltijapäätös – Asiamiehenä toimineen viranhaltijan esteellisyys – Ottooikeus – Määräajan alkaminen – Työjärjestelyjä koskeva päätös Hallintolainkäyttölain 20 §:n 1 momentin mukaan asiamiehenä tai avustajana ei saa toimia muun ohella se, joka on osallistunut asian käsittelyyn viranomaisessa. Toimialajohtaja oli tehnyt otto-oikeuden kohteena olleen viranhaltijapäätöksen, eikä hän siten saanut toimia asiassa asiamiehenä. Asiamies ilmoitti luopuvansa asiamiehenä toimimisesta. Toimialajohtaja oli 2.7.2014 tehnyt palkanlaskijan työjärjestelyjä koskevan päätöksen. Kunnanhallitus oli 18.8.2014 päättänyt ottaa toimialajohtajan päätöksen kuntalain 51 §:n nojalla käsiteltäväkseen ja kumonnut päätöksen. Kunnanhallitus oli 1.10.2014 jättänyt palkanlaskijan oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska kunnanhallituksen 18.8.2014 tekemä päätös ei sisältänyt sellaista asiaratkaisua, josta voitaisiin tehdä kuntalain 89 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus. Palkanlaskijan oli katsottava saaneen päätöksen tiedokseen viimeistään 9.7.2014, joten päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen määräaika oli päättynyt viimeistään 23.7.2014. Otto-oikeuden käyttäminen ei riipu siitä, milloin kunnanhallitus on saanut otto-oikeuden kohteena olevasta päätöksestä tiedon. Kunnanhallitus oli näin ollen käyttänyt otto-oikeuttaan liian myöhään. Kuntalaki (365/1995) 51 § (578/ 2006), 89 § (1375/2007), 93 § Hallintolainkäyttölaki 20 §:n 1 momentti Äänestys 3–2 otto-oikeuden käyttämisen määräajasta. KHO:2017:59 Ympäristölupa – Ympäristönsuojelulaki – Turvetuotanto – Kuivatusvesien johtaminen – Luonnonsuojelulaki – Natura 2000 -kohde – Luontodirektiivi – Arviointivelvollisuus – Arvioinnin tarveharkinta – Arvioinnin asianmukaisuus Aluehallintovirasto oli myöntänyt määräaikaisen ympäristöluvan noin 53 hehtaarin toiminnassa olleelle turvetuotantoalueelle, jonka kuivatusvedet johdettiin vesienkäsittelyrakenteiden, laskuojien ja Ojajoen kautta Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Suomijärveen. Suomijärvi oli liitetty Natura 2000 -verkostoon lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena, jonka suojeluperusteena oli ollut sen runsas linnusto. Luvan hakijan aluehallintovirastolle lupahakemuksen täydennyksen yhteydessä toimittama arvio hankkeen vaikutuksista Natura alueen luontoarvoihin ei sisältänyt sellaisia tietoja suojeluperusteena olevien lintulajien elinympäristöjen ominaispiirteistä taikka turvetuotannon aiheuttaman vesistökuormituksen tai virtaamamuutosten vaikutuksesta ominaispiirteisiin, että sitä olisi voitu pitää luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin kannalta asianmukaisena. Turvetuotannon aiheuttama kokonaiskuormitus Suomijärveen oli myönnettyjen ympäristölupien mukaan vähenemässä. Järveä oli kunnostettu sen lintuvesiarvon säilyttämiseksi ja linnuille tärkeiden avovesialueiden turvaamiseksi. Kun otettiin huomioon lupahakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetty selvitys turvetuotantoalueen vesistökuormituksesta ja turvetuotannon vähäisestä vaikutuksesta virtaamiin sekä ympäristöluvan määräaikaisuus, kohteen valintaperusteina oleviin luontoarvoihin kohdistuvien merkittävästi heikentävien vaikutusten aiheutumatta jäämisestä ei jäänyt järkevää epäilyä. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi- ja lausuntomenettely ei siten ollut lupaasian ratkaisemiseksi tarpeen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 § 3 momentti Luonnonsuojelulaki 65 § 1 ja 2 momentti Luontodirektiivi (92/43/ETY) 6 artikla 3 kohta Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-127/02, Waddenvereniging ja Vogelbeschermingsvereniging, C-6/04, komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta, C-418/04, komissio v. Irlanti, C-98/03, komissio v. Saksa, C-538/09, komissio v. Belgia ja C-404/09, komissio v. Espanja. KHO:2017:61 Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa – Perheenyhdistäminen – Matkustusasiakirja oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä – Perhe-elämän suoja – Elatusapuvelka Poliisilaitos oli hylännyt Yhdysvaltojen kansalaisen A perhesideperusteisen oleskelulupahakemuksen sillä perusteella, ettei A ollut esittänyt voimassa olevaa matkustusasiakirjaa, eikä asiassa ollut esitetty sellaista perustetta, jonka johdosta matkustusasiakirjavaatimuksesta olisi voitu poiketa. A ei voinut uusia matkustusasiakirjaansa, koska hänen kansalaisuusvaltionsa ei myöntänyt sitä hänelle


Momentti | 2017 No4
To see the actual publication please follow the link above