3 Momentti 4/2017 Momentti seen tuottamiseen. Palvelun tuottajan käsitettä käytettäisiin kuvaamaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia tahoja niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. Palveluyksikön käsitettä käytettäisiin kuvaamaan sitä hallinnollisesti järjestettyä kokonaisuutta, jossa palveluja tuotetaan. Palvelun tuottajan olisi turvattava palvelujen laatu, asiakaskeskeisyys, turvallisuus ja asianmukaisuus sekä valvottava niiden toteutumista. Laissa säädettäisiin toiminnan johtamista sekä vastuuhenkilöä koskevista edellytyksistä. Palvelun tuottajilla tulisi olla omavalvontasuunnitelma, joka kattaisi kaikki palvelun tuottajan tarjoamat palvelut ja joiden toteuttamisesta palvelun tuottaja ja vastuuhenkilö olisivat vastuussa. Voimassa olevan yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön mukaisen lupa- ja ilmoitusmenettelyn sijasta toiminnan aloittaminen edellyttäisi, että sekä palvelun tuottaja että palveluyksikkö olisi rekisteröity sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajien rekisteriin ja että rekisteröinnistä olisi annettu päätös. Rekisteröintimenettely koskisi myös julkisia palveluntuottajia. Rekisteröinnin edellytyksenä olisi, että palvelun tuottaja ja palveluyksikkö täyttäisivät niille säädetyt taloudelliset, toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset. Palvelun tuottaja toimittaisi palvelutoimintaansa koskevat tiedot viranomaiselle ja vastaisi niiden oikeellisuudesta. Tarvittaessa toiminnan laadun tai laajuuden sitä edellyttäessä pyydettäisiin tarkempia selvityksiä tai suoritettaisiin ennakkotarkastus toimintaedellytysten arviointia varten. Lakiin sisältyisi myös säännökset palveluyksikön pätevyyden osoittamisesta sertifioinnilla tai viranomaisen tarkastuksella. Sertifiointivelvollisuus koskisi sairaaloita ja vaativia sosiaalipalveluja tuottavia palveluyksiköitä. Rekisteriin sisältyisi julkinen tietopalvelu, jossa olisi kaikille saatavilla tiedot palvelun tuottajista ja palvelutoiminnasta. Palvelun tuottajat voisivat keskinäiseen sopimukseensa perustuen valita vastuullisen palveluntuottajan edustajakseen viranomaisessa asioidessa. Vastuullinen palveluntuottaja toimittaisi muiden palvelun tuottajien puolesta yhteisen palveluyksikön rekisteröimiseksi tarvittavat tiedot ja vastaisi ilmoittamistaan tiedoista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET ●Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017). Asetus tuli voimaan 3.4.2017. Uuteen asetukseen sisältyy kahdeksan pykälää ja yksi liitetaulukko. Asetuksen sisältö perustuu voimassa olevaan sääntelyyn, joskin karsittuna. ●Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017). Asetus tulee voimaan 16.5.2017. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain uudistamisesta sekä sen taustalla olevasta YVA-direktiivin muutoksesta johtuvia säädöstarpeita liittyy YVAmenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa koskevan päätöksen tekemiseen, arviointiohjelman ja -selostuksen sisältöön sekä niitä koskeviin kuulutuksiin. ●Valtioneuvoston asetus maankäyttö ja rakennusasetuksen muuttamisesta (278/2017). Asetus tulee voimaan 16.5.2017. Asetusta muutetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lainsäädännön uudistamisen vuoksi. Muutoksella säädetään tarkemmin menettelystä, jossa hanketta koskevan kaavoituksen yhteydessä voidaan samalla tehdä hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). ●Valtioneuvoston asetus työympäristöstä aluksessa (289/ 2017). Asetus tulee voimaan 1.1.2018. Asetuksella säädetään aluksen työympäristöstä, työtilojen sijoittelusta, fysikaalisista ominaisuuksista, kulkuteistä, varustuksesta, kunnossapidosta sekä muista työtilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavista tekijöistä. KORKEIN OIKEUS KKO:2017:17 Työsopimus – Työtapaturma – Vahingonkorvaus – Ansionmenetys – Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenmukainen oikeudenkäynti – Tutkimatta jättäminen – Tuomion oikeusvaikutus – Täytäntöönpanokelpoisuus A vaati kanteessaan, että työnantajayhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle korvausta työtapaturmassa saatujen vammojen johdosta aiheutuneesta työansion menetyksestä euromääräinen summa kuukausittain siihen saakka, kunnes hän täyttää 65 vuotta. Kanteen mukaan korvauksesta oli vähennettävä, mitä A:lle on maksettu tai tullaan maksamaan sairauspäivärahaa, työttömyyskorvausta, palkkaa tai eläkettä. A ei esittänyt selvitystä saamistaan tuloista, vaan katsoi, että ne tuli selvittää vasta täytäntöönpanovaiheessa. Yhtiö kiisti kanteen perusteeltaan ja määrältään. Hovioikeus antoi perusteiltaan kanteen mukaisen tuomion. Korkein oikeus katsoi lausumillaan perusteilla, että myös tulevaan aikaan kohdistuvan ansionmenetyksen määrän tuli ilmetä tuomiosta. Kun kantaja ei ollut esittänyt selvitystä ansionmenetyksestään, kanne hylättiin. (Ään.) KKO:2017:18 Oikeudenkäyntimenettely – Jatkokäsittelylupa – Muutosperuste – Vammantuottamus – Syy-yhteys – Vahingonkorvaus A oli vetäissyt tuolin B:n alta tämän ollessa istumassa siihen, jolloin B oli pudonnut istualleen lattialle. Käräjäoikeus katsoi, että A oli aiheuttanut B:lle leikkaushoitoa vaatineen lannerangan välilevytyrän, ja tuomitsi hänet vammantuottamuksesta rangaistukseen. Lisäksi käräjäoikeus velvoitti A:n suorittamaan B:lle vahingonkorvausta tilapäisestä haitasta, pysyvästä kosmeettisesta haimomentti_
Momentti | 2017 No4
To see the actual publication please follow the link above