4 KKO:2017:12 Todistelu – Näytön arviointi – Huumausainerikos – Törkeä huumausainerikos Kysymys näytön arvioinnista törkeässä huumausainerikoksessa. OK 17 luku 1 § 2 OK 17 luku 3 § 2 RL 50 luku 2 § KKO:2017:13 Avioliitto – Yhteiselämän lopettaminen Aviopuolisot olivat vuodesta 2003 vuoteen 2014 saakka asuneet keskimäärin huhti- ja toukokuun vaihteesta syys- ja lokakuun vaihteeseen Suomessa pinta-alaltaan noin 60 neliömetrin asuinrakennuksessa, joka soveltui vakituiseen asumiseen. Muun ajan vuodesta he olivat asuneet Espanjassa, missä heillä oli yhteisenä kotina omakotitalo. Toinen puoliso vaati yhteiselämän lopettamista koskevassa hakemuksessaan sen vahvistamista, että hän saa jäädä asumaan mainittuun kiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla asuinrakennus katsottiin avioliittolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi puolisoiden yhteiseksi kodiksi. AL 24 § 1 mom KKO:2017:14 Kanne – Kanteen ennenaikaisuus – Rakennusurakka – Sopimus – Sopimuksen tulkinta Tilaajan ja urakoitsijan välisessä purku-urakkasopimuksessa oli noudatettu Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Urakoitsija oli vaatinut kanteessaan, että tilaaja velvoitetaan suorittamaan urakkasopimukseen perustuvia saatavia. Hovioikeus oli hylännyt kanteen ennenaikaisena, koska se oli pantu vireille ennen kuin urakasta oli tehty YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei kanne ollut ennenaikainen. (Ään.) KKO:2017:15 Vahingonkorvaus – Korvausvastuun peruste Ammattiliiton hallitus oli päättänyt tutkia työntekijöiden irtisanomiseen johtaneet yhteistoimintaneuvottelut ja riitauttaa asian, jos menettely todettaisiin lainvastaiseksi. Päätöksestä julkaistiin liiton kotisivuilla tiedote, jossa todettiin lisäksi, että käytännössä tämä merkitsisi työnantajan haastamista oikeuteen. Ammattiliitto ei nostanut kannetta. Työtuomioistuin tuomitsi samoja yhteistoimintamenettelyjä koskevan kanteen perusteella toisen ammattiliiton jäsenille hyvitystä yhteistoimintalain vastaisen menettelyn johdosta. Korkein oikeus katsoi, että irtisanotuilla työntekijöillä oli ammattiliitolta saamiensa tietojen perusteella ollut perusteltu aihe luottaa siihen, että liitto valvoo heidän etujaan ilmoittamallaan, ammattiyhdistyksille yleisesti kuuluvalla tavalla. Näin syntynyt toimintavelvollisuus voitiin rinnastaa asiamiehen velvoitteisiin tämän hoitaessa toisten asioita toimeksiantosopimuksen nojalla. Ammattiliiton vahingonkorvausvastuu työntekijöille määräytyi sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti. KKO:2017:16 Työsopimus – Luottamusmies – Työsopimuksen päättäminen J työskenteli peltiseppänä K Oy:ssä, jossa työntekijöillä ei ollut ollut luottamusmiestä. J kysyi kolmea lukuun ottamatta kaikilta ammattiosastoon kuuluvilta työntekijöiltä, kannattavatko ja haluavatko he J:n valintaa luottamusmieheksi. Kun kannatusta oli, J toimitti 27.11.2012 työnantajalle itse täyttämänsä ilmoituksen luottamusmiesvalinnasta. Kun työnantaja vaati J:tä järjestämään ammattiliiton vaaliohjeiden mukaisen ehdokasasettelukokouksen, J keräsi neljästätoista työntekijästä yhdentoista allekirjoitukset valintaa koskevaan asiakirjaan. Ammattiosasto hyväksyi J:n valinnan luottamusmieheksi kokouksessaan 5.12.2012. K Oy irtisanoi J:n työsopimuksen 30.11.2012 tämän henkilöön liittyvästä syystä. Korkein oikeus katsoi, että luottamusmiehen valinnassa oli tapahtunut virhe, joka oli saattanut loukata joidenkin työntekijöiden oikeuksia. Koska työnantajalle oli ilmoitettu J:n valinnasta luottamusmieheksi ja koska ammattiosasto oli valinnan sittemmin hyväksynyt, tuli työnantajan noudattaa J:n irtisanomismenettelyssä työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin säännöstä valintamenettelyssä tapahtuneesta virheestä huolimatta. TSL 7 luku 10 § 1 mom KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2017:22 Päästökauppalaki – Päästökauppadirektiivi – Komission päätökset 2013/448/EU ja 2011/278/EU – Päätösten pätemättömyys – Päästöoikeuksien jakaminen maksutta – Monialainen korjauskerroin – Päästökatto – Laitoskäsite – Hiilivuototoimiala – Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu – Tuomion vaikutusten ajallinen rajaaminen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko työ- ja elinkeinoministeriön päätös laitoskohtaisten maksutta jaettavien päästöoikeuksien määristä päästökauppakaudelle 2013– 2020 päästökauppalain ja päästökauppadirektiivin vastainen. Valituksissa oli katsottu, että työ- ja elinkeinoministeriön soveltamat komission päätökset olivat pätemättömiä. Ministeriö ei sen vuoksi olisi saanut soveltaa komission päätöstä 2013/448/EU siten, että valittajien laitoksiin sovellettiin komission päätöksen mukaista monialaista korjauskerrointa. Valittajien mielestä komission päätös oli annettu virheellisessä menettelyssä ja virheitä oli tehty myös teollisuuden päästökaton määrittelyssä, teollisuuden jätekaasujen huomioon ottamisessa sekä laitoskäsitteen tulkinnassa. Komission päätöksen mukaista monialaista korjauskerrointa ei olisi lainkaan saanut soveltaa hiilivuototoimialaan.
Momentti | 2017 No3
To see the actual publication please follow the link above