9 Momentti 2/2017 Momentti täen varannut valittajalle tilaisuuden valituksen täydentämiseen seitsemän päivän kuluessa lähetteen tiedoksisaamisesta lukien uhalla, että valitus voidaan jättää tutkimatta, jos sitä ei täydennetä pyydetyllä tavalla. Hallinto-oikeus oli jättänyt valituksen tutkimatta, koska pyydettyä täydennystä ei ollut toimitettu määräajassa eikä myöhemminkään. Korkein hallinto-oikeus myönsi asiassa valitusluvan ja tutki valituksen. Korkein hallinto-oikeus totesi aluksi, että hallinto-oikeudelle toimitettu valituskirjelmä ei ollut ollut hallintolainkäyttölain 23 §:n mukainen eikä valituksen täydennyttäminen ollut ollut asian käsittelyn kannalta tarpeetonta. Ratkaistavana oli seuraavaksi, oliko hallinto-oikeuden antama määräaika valituksen täydentämistä varten ollut kohtuullinen. Määräajan kohtuullisuutta arvioitaessa otettiin huomioon, että valituksen tekemiseksi oli jo ollut käytettävissä ulkomaalaislain mukainen valitusaika. Tähän nähden valituksen täydentämistä koskeva määräaika voi olla hyvinkin lyhyt ilman, että sitä voitaisiin pitää kohtuuttomana. Hallinto-oikeuden menettelyä ei pidetty hallintolainkäyttölain 28 §:ssä asetettujen vaatimusten vastaisena. Asiassa oli vielä ratkaistava, oliko hallinto-oikeus voinut jättää valituksen tutkimatta. Hallintooikeudelle toimitettu valitus ei ollut sisältänyt mitään yksilökohtaisia perusteluja vaatimusten tueksi eikä mitään sellaista, jonka perusteella hallinto-oikeus olisi voinut tutkia valituksen. Hallinto-oikeuden oli tullut jättää valitus tutkimatta. Hallintolainkäyttölaki 23 § 1–3 momentti, 28 § 1 ja 2 momentti, 51 § 2 momentti ja 55 § 1–3 momentti Hallintolaki 59 § 1 momentti ja 60 § 1 momentti KHO:2017:1 Kunnallisasia – Hallintosäännön muuttaminen – Hallintojohtajan tehtävät – Esteellisyys – Rikosilmoitus Kittilän kunnanvaltuusto oli muuttanut hallintosääntöä muun ohella siten, että hallintojohtajan tehtäviin ei enää kuulunut kunnanhallituksen kokouksessa sihteerinä toimiminen, otto-oikeuden käyttämisestä päättäminen eikä kunnanjohtajan sijaisena tai avoimen viran hoitajana toimiminen. Hallinto-oikeus oli päätöksessään todennut kunnanhallituksen puheenjohtajan osallistuneen esteellisenä hallintojohtajan tehtävien järjestelyä koskevan asian käsittelyyn kunnan yhteistoimintaelimessä sillä perusteella, että tämä oli rikostutkinnan kohteena oikeudellisen asiantuntijan esittämään laskuun liittyen ja hänen kotiinsa oli tehty kotietsintä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kunnanhallituksen puheenjohtajaan mahdollisesta rikokseen syyllistymisestä kohdistunut epäilys ei sinänsä ole liittynyt hänen menettelyynsä hallintojohtajaa kohtaan eikä esteellisyyden ole väitetty syntyneen siitä, että hallintojohtaja olisi ollut rikosilmoituksen tekijä. Oikeuskirjallisuus ja oikeuskäytäntö huomioon ottaen virkamiehen esteellisyys ei synny pelkästään hänestä tehdyn rikosilmoituksen perusteella. Rikosilmoitukset olivat liittyneet niihin ristiriitoihin, joita oli syntynyt kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston enemmistön päädyttyä kunnanjohtajan erottamisen kannalle. Virkarikosten oli väitetty tapahtuneen tässä irtisanomismenettelyssä ja sen valmistelussa. Kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja hallintojohtajalla oli saattanut olla eri näkemys näistä kunnan hallinnossa erimielisyyksiä aiheuttaneista kysymyksistä ja toimintatavoista asian yhteydessä. Tästä asetelmasta ei sinänsä kuitenkaan seuraa, että kunnanhallituksen puheenjohtaja olisi ollut esteellinen osallistumaan hallintosäännön muuttamista koskevan asian käsittelyyn siltä osin kuin muutokset olivat voineet vaikuttaa hänen kanssaan eri mieltä olleen virkamiehen asemaan. Kun otettiin huomioon valituksen kohteena olevan hallintosäännön muuttamista koskevan päätöksen sisältö, rikostutkinnalla ei voitu katsoa olevan sellaista yhteyttä tähän asiaan, että kunnanhallituksen puheenjohtajan olisi ollut pidettävä esteellisenä osallistumaan asian valmisteluun yhteistoimintaelimessä siten kuin hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa edellytetään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos kumota kunnanvaltuuston päätös pysytettiin kuitenkin kuulemisvirhettä ja perustelujen puutteellisuutta koskevilla valitusperusteilla. Laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § Hallintolaki 27 §, 28 § 1 momentti 7 kohta, 45 § KHO:2017:2 Kunnallisasia – Tasa-arvo – Kuntaenemmistöinen yhtiö – Osakeyhtiö – Hallituksen jäsenten nimeäminen – Toimiohje X:n kaupunginhallitus oli 8.4.2013 päättänyt henkilöiden nimeämisestä yhtiöiden hallituksiin useisiin yhtiöihin. Asiassa oli ratkaistava, oliko X:n kaupunginhallitus päättäessään hallituksen jäsenten valintaa koskevista toimiohjeistaan laiminlyönyt noudattaa muun ohella kuntaenemmistöisiä yhtiöitä koskevaa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4a §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan säännöksessä tarkoitetussa toimielimessä tuli olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Korkein hallinto-oikeus katsoi toisin kuin hallinto-oikeus, että tasa-arvolain 4a §:n 2 momentin tasapuolisuussääntö koskee kuntaenemmistöisiä yhtiöitä, vaikka ne eivät käyttäisi julkista valtaa. Siltä osin kuin kyseessä olevat yhtiöt olivat kaupungin kokonaan omistamia tai kaupunki omisti niistä yli puolet kysymys oli tasaarvolain 4a §:n 2 momentissa tarkoitetuista kuntaenemmistöisistä yhtiöistä, joiden luottamushenkilöistä koostuvia johto- ja hallintoelimiä mainittu säännös koski. Kuntaenemmistöisen yhtiön hallitus puolestaan oli mainitussa lainkohdassa tarkoitettu toimielin, jonka jäsenten valintaa koskevissa toimiohjeissa vaatimus sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta oli otettava huomioon. Kaupunginhallitus ei esillä olleessa asiassa ollut noudattanut tasa-arvolain 4a §:n 2 momentissa tarkoitettua tasapuolisuussääntöä päättäessään luottamusmiesasemassa olleiden henkilöiden nimeämisestä kyseessä olleiden kuntaenemmistöisten yhtiöiden hallimomentti_
Momentti | 2017 No2
To see the actual publication please follow the link above