Page 6

Momentti | 2017 No2

6 liisin suorittaa ensitunnistaminen mainitun pykälän 4 momentin mukaisesti. Suomen perustuslaki 6 § 2 momentti Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 1 §, 2 § 2 momentti 4 kohta (84/2009), 6 § 1 momentti sekä 2 momentti 1 ja 2 kohta, 11 § 2 momentti, 13 § 1 momentti 2 kohta, 15 § 1 momentti ja 17 § Laki yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (1347/2014) 6 § 1 momentti Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta (660/2001) 7 c § (22/2004) Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) 1 §, 2 § 1 ja 2 kohta sekä 4–6 kohta, 14 § 1 ja 4 momentti sekä 17 § 1 ja 4 momentti Laki luottolaitostoiminnasta (121/ 2007) 145 § 1–4 momentti Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (503/2008) 7 § 1 momentti 1 ja 5 kohta sekä 4 momentti KHO:2016:217 Ulkomaalaisasia – Oleskelulupa – Ammattiurheilu – Jalkapallo – Pelaajasopimus – Toimeentulo Asiassa oli ratkaistavana oliko Suomen Kakkosessa eli kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavan jalkapalloseuran kanssa pelaajasopimuksen tehnyttä gambialaista A:ta pidettävä ammattimaisena urheilijana, jolle myönnetään ulkomaalaislain 77 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella muu oleskelulupa ansiotyötä varten. Ulkomaisen työvoiman käytön yleisiä edellytyksiä koskevista valtakunnallisista linjauksista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan ammattimaisuutta voidaan osoittaa kahdella seuraavista kriteereistä: koulutus urheiluoppilaitoksessa, urheiluseuran jäsenyys, ammatillista työhistoriaa urheilun alalla tai toimeentulon saaminen urheilun parissa tehdystä työstä. Korkein hallinto-oikeus totesi, että valtioneuvoston päätöksestä ilmeneviä soveltamista ohjaavia kriteerejä käytettäessä on otettava huomioon, että eri kriteerien painoarvo ei välttämättä kaikissa tapauksissa ole sama. Luvan myöntämistä harkittaessa on siten sovellettava kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon kaikki asiaan liittyvät olosuhteet. Lähtökohtaisesti keskeisin tekijä urheilijan ammattimaisuutta arvioitaessa on se, että hän saa toimeentulonsa urheilemisesta. Pelkästään toimeentulon takaavan palkkion maksaminen ei kuitenkaan ole välttämättä riittävää, jos urheilun ammattimaisen harjoittamisen edellytykset muutoin puuttuvat. A sai pelaajasopimuksen perusteella riittävän toimeentulon jalkapallon pelaamisesta. Kun hänellä lisäksi oli saadun selvityksen ja hänen työnantajansa arvion perusteella edellytykset pelata ammattilaisena jalkapalloa, korkein hallinto oikeus katsoi kokonaisuutena arvioiden, että asiassa oli kysymys ulkomaalaislaissa tarkoitetusta ammattimaisen urheilun harjoittamisesta. Ulkomaalaislaki 71 § ja 77 §:n 1 momentti 2 kohta. KHO:2016:220 Ulkomaalaisasia – Kansainvälinen suojelu – Turvapaikka – Toissijainen suojelu – Mielivaltaisen väkivallan aste – Aseellinen selkkaus – Täsmällinen ja ajantasainen maatietous – Jemen Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt Suomessa turvapaikkaa hakeneelle Jemenin kansalaiselle A:lle valituslupaa. Sen sijaan asiassa tuli Maahanmuuttoviraston valituksesta ratkaista, onko Jemenissä vallitseva mielivaltaisen väkivallan aste saavuttanut niin korkean tason, että A sinne palautettuna joutuisi jo pelkästään alueella oleskelun vuoksi ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun todelliseen vaaraan. Korkein hallinto-oikeus totesi, että mielivaltaisen väkivallan astetta Jemenissä arvioitaessa oli otettava huomioon maan yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvät kollektiiviset seikat. Oleskeluluvan myöntämistä toissijaisen suojelun perusteella harkittaessa mielivaltaisen väkivallan astetta tuli arvioida nimenomaisesti alueen paikallisväestön olosuhteiden kannalta. Aseellisen selkkauksen väkivallan aste oli ajantasaisen maatietouden mukaan noussut Jemenissä viimeisen vuoden aikana. Erityisesti siviilikohteiden pommittaminen oli ollut laajaa ja sattumanvaraista. Korkein hallinto-oikeus totesi, että Jemenin väkivallan aste oli viime kuukausina edelleen noussut sille tasolle, että mielivaltaisen väkivallan oli katsottava aiheuttavan kenelle tahansa alueella oleskelevalle ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 alakohdassa tarkoitettua vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa. Mielivaltaisen väkivallan laajuus ja sattumanvaraisuus huomioon ottaen A:n ei voitu edellyttää turvautuvan maan sisäiseen pakoon. Suomen perustuslaki 9 § 4 momentti Euroopan ihmisoikeussopimus 3 artikla Euroopan unionin perusoikeuskirja 19 artikla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu määritelmädirektiivi) 2 artikla f alakohta ja 15 artikla c alakohta Unionin tuomioistuimen tuomiot asioissa C-465/07, Elgafaji, ja C- 285/12, Diakité Ulkomaalaislaki 88 § 1 momentti, 88c §, 88d §, 88e § ja 147 § KHO:2016:221 Kilpailuasia – Määräävän markkina aseman väärinkäyttö – Saalistushinnoittelu – Saalistushinnoittelun arviointiperusteet – Muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu – Perusmaidot – Muun toiminnan merkitys – Yhtä tehokas kilpailija – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon – Menettelyvirhe – Menettelyvirheen korjaaminen oikeudenkäynnin aikana – Seuraamusmaksu – Aiemman seuraamusmaksukäytännön vaikutus – Vahingonkorvauskanteiden vaikutus


Momentti | 2017 No2
To see the actual publication please follow the link above