14 Laki luottolaitostoiminnasta (121/ 2007) 134 § 1 momentti (299/2010) ja 2 momentti sekä 145 § (505/2008) Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä (503/2008) 7 § 1 momentti 1 ja 5 kohta sekä 4 momentti Uhkasakkolaki (1113/1990) 6 § 1 ja 3 momentti Verotusasiat KHO:2016:218 Tuloverotus – Työpanososinko – Holdingyhtiö – Suosiva osingonjako A oli osakkaana terveydenhuoltoalan yhtiössä X Oy, joka oli jakanut A:n työpanososinkoja A:n ja hänen puolisonsa B:n puoliksi omistamalle holdingyhtiö Y Oy:lle. Työpanososingot oli verotettu A:n ansiotulona. Y Oy jakoi vain A:lle osinkona varat, jotka olivat kertyneet sille X Oy:n maksamista A:n työpanososingoista. Asiassa oli kysymys sitä, oliko A:n puolisoa B:tä verotettava puolesta Y Oy:n A:lle jakamista osingoista suosivaa osingonjakoa koskevien periaatteiden mukaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun A:n Y Oy:ltä saamia osinkoja oli verotettu työpanososinkoja koskevan erityisjärjestelmän mukaisesti, tähän osingonjakoon ei voitu verotuksessa samanaikaisesti soveltaa suosivaa osingonjakoa koskevia periaatteita. Tämän vuoksi A puolison B:n veronalaisiin tuloihin ei tullut lukea osaakaan niistä Y Oy:n A:lle jakamista osingoista, jotka oli verotettu A:n työpanososinkona. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus hylättiin. Tuloverolaki 33b § KHO:2016:219 Tuloverotus – Omien osakkeiden hankkiminen – Osakas – Luovutusvoitto – Pääomatulo – Työpanososinko – Veron kiertäminen – Peitelty osinko – Lääkäriyhtiö A oli osakkaana lääkärien omistamassa X Oy:ssä, jossa kullekin osakkaalle laskettiin tulospiste, jonka tuottoina olivat muun muassa osakkaan aikaansaama liikevaihto ja muut tuotot ja kuluina muun muassa osakkaan yhtiöltä saama palkka ja osakkeille maksetut osingot sekä osuus X Oy:n yhteisistä kuluista. Tulospisteelle laskettiin kuukausittain ja vahvistettiin vuosittain toimintatulos, joka muodostui osakkaan pääomansijoituksesta yhtiöön ja nostamattomista voittovaroista. X Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan osakkuus edellytti työskentelyä yhtiössä. Työskentelyn päättyessä osakas oli velvollinen luopumaan osakkuudestaan. A:n lopettaessa työskentelynsä X Oy:ssä ja X Oy:n hankkiessa A:n osakkeet A:n saamana luovutushintana oli A:n tulospisteelle kertyneiden jakamattomien voittovarojen määrä. Asiassa oli kysymys A:n saaman luovutushinnan verotuksesta. Kun otettiin huomioon, että A luovutti kaikki osakkeensa samanaikaisesti X Oy:lle yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti eikä A:lle suunnatulla annilla tai muutoinkaan luovutettu uudestaan X Oy:n osakkeita, A:n osakkeiden luovutuksesta saamaa voittoa oli verotettava luovutusvoittoja koskevien säännösten mukaan. Hallintooikeuden päätös, jonka mukaan luovutushintaa oli A:n yhtiöön tekemän pääomansijoituksen ylittävältä osin verotettava peiteltynä osinkona, kumottiin A:n valituksesta. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön hallinto-oikeuden päätöksestä tekemä valitus, jonka mukaan luovutushintaa oli verotettava työpanososinkoa koskevan säännöksen mukaan ansiotulona, hylättiin. Verohallinnon A:lle antama ennakkoratkaisu saatettiin voimaan. Tuloverolaki 32 §, 33b § 3 momentti ja 45 § 1 momentti Laki verotusmenettelystä 28 § 1 momentti ja 29 § 2 ja 4 momentti KHO:2016:222 Autovero – Vakinainen asuinpaikka – Ajoneuvon väliaikainen veroton käyttö Suomessa – Henkilökohtaiset ja ammatilliset siteet – Viro A asui väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti Virossa ja tilapäisesti Suomessa. Hänellä oli Suomessa yritys, jonka toimitusjohtajana hän toimi. A:lla oli Virossa omistusasunto, vapaa-ajan asunto ja alaikäinen lapsi, joka asui osittain A:n luona. Kalenterivuosittain A:n Suomessa viettämä aika oli noin 135 päivää ja Virossa viettämä aika noin 230 päivää. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:lla oli ammatilliset siteet Suomeen ja henkilökohtaiset siteet Viroon. Koska A:lla oli siteitä kumpaankin maahan, hänen autoverolain 33 §:n 1 momentissa tarkoitettua vakinaista asuinpaikkaansa määritettäessä etusija oli annettava henkilökohtaisille siteille. Tämän mukaisesti A:n autoverolain 33 §:n 1 momentin mukaisena vakinaisena asuinpaikkana oli pidettävä Viroa. Autoverolaki 1 § (5/2009) 1 momentti ja 2 momentti, 2 § 1 momentti ja 2 momentti (971/2012), 4 § (5/2009) 1 momentti, 33 § (413/ 1997) 1 momentti ja 2 momentti (688/2008) Neuvoston direktiivi 83/182/ETY yhteisön alueella tiettyjen kulkuneuvojen väliaikaisessa maahantuonnissa sovellettavista verovapautuksista 7 artikla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-262/99 (Louloudakis) KHO:2017:4 Henkilökohtaisen tulon verotus – Peitelty osinko – Tulon jaksottaminen – Oikea verovuosi – Yhtiölainaosuus – Yhtiövastike Vuonna 2006 perustetun asuntoosakeyhtiön osakkaita olivat A ja hänen avopuolisonsa sekä A:n kokonaan omistama B Oy. B Oy:n omistamat 2 000 osaketta oikeuttivat hallitsemaan kahta liikehuoneistoa sekä A:n ja avopuolison omistamat 2 200 osaketta kolmea asuinhuoneistoa. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajat maksoivat hoito ja rahoitusvastiketta huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden lukumäärän mukaisessa suhteessa. Yhtiöjärjestystä oli 18.12.2006 muutettu siten, että toinen B Oy:n omistamista liikehuoneistoista siirtyi osakkaiden omistamien osakkeiden lukumääriä muuttamatta vastikkeetta A:n ja avopuolison hallintaan asuinhuoneistona. B Oy:n osuus yhtiölainasta ja yhtiövastike pysyivät ennallaan. B Oy maksoi 30.4.2008 jäljellä olevan yhtiölainaosuutensa 280612,25 euroa. Kun B Oy:n hallitsemalle liikehuoneistolle yhtiöjärjestyksen mumomentti_
Momentti | 2017 No2
To see the actual publication please follow the link above