Irtisanomislaki
– mistä syksyn
kiistassa oli kysymys?
Yhtenä pääministeri Juha Sipilän hallituksen
päätavoitteena on ollut luoda työpaikkoja ja parantaa
työllisyyttä. Maan hallitus valmisteli syksyn aikana
lakimuutosta, jolla olisi helpotettu pienempien yritysten
mahdollisuutta irtisanoa työntekijöitään. Ay-liike vastusti
hanketta tiukasti. Mistä tässä hallituksen ja ay-liikkeen
välisessä kahakassa oli oikeasti kysymys?
TEKSTI MARKKU SALOMAA
Hallituksen ajama lakimuutos perustui näkemykseen, että uuden työnteki-jän
palkkaaminen on pienelle yritykselle aina riski. Logiikka meni niin, että
jos virherekrytoinniksi osoittautuneista työntekijöistä pääsisi helpommin
eroon, yritykset uskaltaisivat palkata kevyemmin työntekijöitä ja Suomeen
syntyisi uusia työpaikkoja. Viime vaiheissa hallitus esitti irtisanomishelpo-tuksia
ensin 20 hengen yrityksille ja sitten 10 hengen yrityksille.
Uudistusaikeet saivat ay-liikkeen takajaloilleen. Kritiikkiä saivat niin la-kiuudistuksen
sisältö kuin valmistelutapa.
Erityisesti ay-liikkeessä arvosteltiin, että uudistus jakaa työntekijät irti-sanomissuojan
osalta kahteen kastiin riippuen yrityksen koosta. Tällainen
kahtiajako oli mahdollisesti ollut myös perustuslain vastainen. Toisaalta ei
ollut löydetty mitään tutkimustietoa, että uudistus olisi johtanut tavoitel-tuun
tulokseen eli parantanut työllisyyttä. Todennäköisemmin työllisyysas-te
olisi pysynyt käytännössä ennallaan, mutta pienissä yrityksissä työnteki-jöiden
vaihtuvuus olisi irtisanomisten johdosta voinut jonkin verran kasvaa.
Useampikin työntekijä- ja toimihenkilöliitto päätti poliittisista työtais-telutoimista
(aluksi ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja, myöhemmin lakkoja),
joilla vastustettiin hallituksen hanketta. MVL piti myös lakiesitystä epäon-nistuneena,
mutta pidättäytyi toimenpiteistä, koska työtaisteluiden aiheut-tamat
vahingot olisivat kohdistuneet meijerialan työnantajille, jotka eivät ol-leet
kiistassa osapuoli.
Työtaistelutoimilla oli vaikutusta. Lopulta hallitus teki STTK:lle ja muil-le
työmarkkinajärjestöille kompromissiesityksen, josta työntekijämäärät on
poistettu. Samalla hallitus sitoutui siihen, että vastedes työelämää kosketta-vat
asiat neuvotellaan taas kolmikannassa yhdessä työnantajien ja työnteki-jöiden
kanssa.
Mitä kaikesta ryminästä ja ryskeestä jää käteen?
Ainakin tapahtumat osoittivat, että poliittisilla työtaisteluilla voidaan
näyttää mieltä ja vaikuttaa. Nyt lopputuloksena on lakiesitys, joka ei ole mis-sään
nimessä täysin onnistunut, mutta se tulee aiheuttamaan paljon vähem-män
tulkinnanvaraa ja epävarmuutta kuin mitä hallituksen kaavailemat ai-emmat
versiot olisivat aiheuttaneet (tätä kirjoitettaessa lakiesitys on vasta an-nettu
eduskunnalle, joten lopullisesta sisällöstä ei vielä ole täyttä varmuutta).
Kun katsotaan laajempaa kuvaa, on toivottava, että konfliktit vähenevät
ja yhteisymmärrys lisääntyy. Kolmikantaisen valmistelutavan vahvuus on
ollut siinä, että erimielisyydet on käsitelty työryhmissä ja kun maaliin on
päästy, lopputulokseen ovat voineet sitoutua niin maan hallitus, työntekijät
kuin työnantajatkin.
8 • maitotalous 5 | 2018
MVL:n
työehtosopimuksen
mukaiset
palkankorotukset
1.2.2019
• Yleiskorotus 1,6 %.
• Meipake-palkkausjärjestelmän pisteen hintaa ko-rotetaan
1,6 %.
• MVL sopimuspalkkaisten palkkoja korotetaan
1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.
• Opiskelijoille maksettavaa harjoitteluajan palk-kaa
korotetaan 28 €/kk.
• Lisäksi sovittiin, että meijeriharjoittelijoiden pal-kankorotukset
tulevat voimaan 1.2.2019.
MVL:n ja ETL:n välinen työehtosopimus on voimas-sa
31.1.2020 saakka. Korotukset laskettiin allekirjoi-tuspöytäkirjassa
olevien verrokkialojen korotusten
keskiarvojen perusteella.
Meijeriharjoittelijoiden
kuukausipalkat
Meijeriharjoittelijoiden kuukausipalkat 1.2.2019
alkaen
Meijeristi/ toinen aste
Perusharjoittelu
(neljä ensimmäistä kuukautta) 1503-1867 €/kk
Täydennysharjoittelu
(5. kuukaudesta lähtien) 1622-1962 €/kk
Meijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu
1. vsk:n harjoittelija 1503-1867 €/kk
2. vsk:n harjoittelija 1622-1962 €/kk
3. vsk:n harjoittelija 1816-2193 €/kk