päätoimittajalta
maitotalous 5 | 2018 • 3
Kolmikantaan kuuluu kolme
osapuolta
Kolmikanta ei ole kriisissä. Se toimii hyvin, jos vaan kaik-ki
osapuolet osaisivat laskea kolmeen. Nimittäin mitään
kolmikantaa ei ole olemassa, jos yksikin osapuoli puuttuu
neuvotteluista tai jos joku osapuolista ei välitä muiden osa-puolien
Juha Yli-Kovanen
mielipiteistä.
Ei ole oikein, että joku kolmikannan osapuolista toimii
yksin, niin kuin nyt viimeksi irtisanomissuojalain muutok-sista
neuvoteltaessa maan hallitus teki. Muiden kolmikan-nan
osapuolten olisi pitänyt hyväksyä muutokset, kuten
maan hallitus ne halusi. Kun hyväksyntää ei sitten tul-lutkaan,
niin joustamattomuuttahan se oli, ei tehty niin
kuin isäntä sanoi. Kolmikantaneuvotteluja kritisoitiin.
Maan kilpailukyky on korkeimmillaan kolmeen-kymmeneen
vuoteen ja teollisuuden kilpailukyky on
hyvä. Väitän, että tämä kaikki on saatu aikaan myös
kolmikantaneuvotteluissa. Esimerkkinä mainitsen
kilpailukykysopimusratkaisun. Siinähän maksuja
siirrettiin työnantajilta palkansaajille useita miljar-deja
euroja. Maksajana ovat palkansaajat, ja meil-lähän
on hyvä maksattaa, koska meitä on paljon.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja
Minna Helle kirjoitti 14.11.2018 Helsingin Sa-nomissa,
että kolmikannan kritiikki kohdistuu
ennen muuta uudistuskyvyn puutteeseen ja että
kritiikki on otettava vakavasti.
Viisastelua. Olisin mielelläni kuullut, mitä tämä
käytännössä tarkoittaa. Onko se ay-liikkeen jäyk-kyyttä
tai uudistamishalun puutetta, jos ei jokaiseen
ehdotukseen vastata kyllä?
Palkansaajaliike joutui näyttämään kykynsä puo-lustaessaan
jäseniään maan hallituksen esityksiä vas-taan.
Tänä syksynä käydyssä irtisanomislakikeskus-telussa
oli vaikea ymmärtää sitä väitettä, että irtisano-miskynnyksen
alentaminen olisi lisännyt työllisyyttä.
Jäi sellainen mielikuva, että asioista päättävät eivät elä
todellisuudessa tai eivät välitä ympäristöstään ja yhteis-kunnastaan,
jossa toimivat.
Palkansaajaliike on tehnyt isoja uudistuksia työ-markkinoilla
ja yhteiskunnassa aina 1960-luvulta saak-ka.
Palkansaajakeskusjärjestöt ovat aina ottaneet huomi-oon
työnantajien ja palkansaajien olosuhteet kokonaisuu-dessaan.
Muutokset on hyväksytty, kun niille on annettu
asialliset ja painavat perustelut.
Hyvät Maitotalouslehden lukijat!
Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni tässä hienossa
lehdessä. Siirryn vuodenvaihteessa toisiin tehtäviin
ja uutena päätoimittajana aloittaa Meijerialan Am-mattilaisten
uusi toiminnanjohtaja Markku Salomaa
tammikuun 2019 alussa.
Kiitos kaikille lukijoille ja menestystä uudelle päätoimittajalle.
I en trepartsförhandling ingår
tre parter
Trepartsförhandlingen är inte i kris. Den fungerar bra, om ba-ra
alla parter kan räkna till tre. Trepartsförhandlingen existerar
nämligen inte, om en av parterna inte är med vid förhandling-arna
eller om någon av parterna inte bryr sig om de övriga par-ternas
åsikter.
Det är inte okej att en av parterna soloåker, såsom landets re-gering
gjorde nu senast vid förhandlingarna om ändringar-na
i lagen om uppsägningsskydd. Trepartsförhandlingar-nas
övriga parter förväntades godkänna ändringarna i
exakt den form som landets regering ville ha dem. Då
det inte blev något sådant godkännande, sågs det-ta
som oflexibilitet, man hade inte gjort som hus-bonden
ville. Trepartsförhandlingarna kritiserades.
Vårt lands konkurrenskraft är starkare nu än den
varit på trettio år och industrins konkurrenskraft
är god. Jag vill påstå att allt detta har uppnåtts del-vis
genom just trepartsförhandlingar. Som exem-pel
kan nämnas lösningen med konkurrenskrafts-avtalet.
Genom det överfördes avgifter motsvarande
flera miljarder euro från arbetsgivarna till arbetsta-garna.
De som står för notan är löntagarna, och det
går ju bra att ha oss att betala eftersom vi är så många.
Teknologiindustrins arbetsmarknadschef Minna
Helle skrev den 14.11.2018 i dagstidningen Helsingin
Sanomat att kritiken av trepartsförhandlingarna framför
allt riktar sig mot avsaknaden av förmågan till förnyelse och
att kritiken bör tas på allvar.
Spetsfundigheter. Jag hade gärna hört vad detta inne-bär
i praktiken. Är det fackföreningsrörelsen som är stel el-ler
saknar förmågan att förnya sig, om den inte säger ja till
varje förslag?
Löntagarrörelsen fick visa vad den går för då den försva-rade
sina medlemmar mot regeringens förslag. Det var svårt
att förstå påståendet i höstens diskussioner om lagen om
uppsägningsskydd att en sänkning av tröskeln för uppsäg-ning
skulle ge ökad sysselsättning. Min uppfattning blev att
de som bestämmer inte lever i verkligheten eller inte bryr sig
om sin omvärld och samhället de verkar i.
Löntagarrörelsen har utfört stora reformer på arbets-marknaden
och i samhället ända sedan 1960-talet. Löntagar-centralorganisationerna
har alltid tagit arbetsgivarnas och
löntagarnas situation i beaktande i sin helhet. Förändringar
har kunnat godkännas när de har getts sakliga och tungt vä-gande
motiveringar.
Bästa läsare av Maitotalous!
Detta är min sista ledare i denna fina tidning. Jag övergår till
andra uppgifter vid årsskiftet och Markku Salomaa, verk-samhetsledare
för mejeribranschens fackförbund Meijeria-lan
Ammattilaiset, tar över som chefredaktör i början av ja-nuari
2019.
Ett stort tack till alla läsare och allt gott till den nye chef-redaktören.