maitotalous 5 | 2018 • 29
kälaisia eri makuja heillä on. Kierroksen jäl-keen
saimme maistella neljää eri olutmakua
mm. banaanihiivalla tehtyä vehnäolutta ja
tummaa olutta.
Mehdi ja Kaki
Perjantai 12.10. Koulu- ja tilavierailu
Perjantaina suuntasimme kohti Leeuwarde-nissa
sijaitsevaa LS&T Leeuwarden ammatti-
ja ammattikorkeakoulua. Matkalla pääsim-me
todistamaan yhtä Euroopan hienommis-ta
rakennelmista, Pohjanmeren ja Ijselmee-rin
erottavaa Afsluitdijk patoa.
Lehtori Jappie de Jong esitteli meille ly-hysti
Hollannin koulujärjestelmää ja omaa
oppilaitostaan. LS&T:ssä on noin 2500 elin-tarvikealan
opiskelijaa, jotka ovat valinneet
pääaineekseen joko meijeri-, liha-, leipomo-
tai panimoalan koulutuksen. Tutustuimme
myös koulun koetehtaaseen, jossa voidaan
valmistaa kaikkien alojen erilaisia tuotteita.
Tekeillä oli esimerkiksi kokeellisia hampu-rilaispihvejä
jauhomadoista. Tutustuimme
myös lehtori de Jongin serkun, Peterin, maa-tilaan
ja juustolaan. Siellä meille esiteltiin
holtein-friisiläisten täyttämää pihattonavet-taa,
jossa lypsäminen hoidettiin Lely Astro-naut
-lypsyrobottien avulla. Kävimme myös
juustolan tuotantotiloissa, jotka viikon aika-na
nähdyistä vastasivat lähinnä meille tuttuja
tiloja ja toimintatapoja. Seuraavaksi suunta-simmekin
tilan juustomyymälään, jonka jäl-keen
lähdimme takaisin Amsterdamiin.
Lauantai 13.10. Kotiinpaluu
Lauantai eli opintomatkan viimeinen päi-vä
ja vapaapäivä. Huoneiden luovutuksen
jälkeen meillä oli viisi tuntia aikaa kierrellä
kaupunkia sekä ostella vielä viimeisiä tuliai-sia.
Lauantaina kuljettiin pienemmissä po-rukoissa.
Osa porukoista kävi kahviloissa ja
shoppailemassa, muutamat e-sport -baaris-sa
seuraamassa suomalaisen Counter-Strike
-joukkueen otteita. Toiset nauttivat terassilla
aurinkoisesta Amsterdamista.
Kello 16.00 koitti lähtö hotellilta koh-ti
Schipholin kansainvälistä lentokent-tää
ja sieltä edelleen paluulento Suomeen.
Karri, Petri, Saku ja Antti
Amsterdamista havaittua ja opittua
Amsterdam on yksi pyöräily-ystävällisim-mistä
suurkaupungeista koko maailmassa
ja se on pyöräilykulttuurin keskus. Vuonna
2011 Amsterdamissa oli arviolta yli 900 000
polkupyörää. Laajan pyörätieverkon ja kau-pungin
pienen koon takia pyöräily on suu-rimmalle
osalle kaupunkilaisista helpoin ta-pa
liikkua paikasta toiseen. Pyöriä ei voinut
olla huomaamatta, niitä oli niin paljon. Vä-lillä
tuntui, että kävellen liikkuminen ja tien
ylittäminen oli haastavaa runsaasta pyöräily-liikenteestä
johtuen.
Amsterdamin reissullamme näimme
kauniita tuulimyllyjä. Aikoinaan niitä oli
10 000, tänä päivänä näistä on jäljellä vain
noin 1000. Tuulimyllyistä pidetään hyvää
huolta. Hollannille tunnusomaiset tuulimyl-lyt
rakennettiin vuosisatojen mittaan autta-maan
alavien maa-alueiden kuivatuksessa.
Myllyt sijaitsevatkin usein padon yhteydes-sä.
Amsterdamin asukkaat alkoivat 1500-lu-vun
puolivälissä tyhjentämään tuulimyllyjen
avulla kaupungin pohjoispuolella olevia jär-viä
viljelysmaaksi. Kuivatusprosessi oli yk-sinkertainen:
Ensiksi kuivatettava alue pa-dottiin
ja sinne kaivettiin syviä ojia, joihin
vesi valui. Myllyjen siivet kytkettiin vesipyö-rään
tai yksinkertaiseen vesiruuviin, joilla
vesi nostettiin ojista. Ajan mittaan padottu
alue alkoi pysyä kuivana ja siellä voitiin alkaa
viljellä maata. Tuulimyllyjä todella tarvittiin,
sillä yli 30 prosenttia Hollannin pinta-alas-ta
sijaitsee merenpinnan alapuolella. Nykyi-sin
merivesi pidetään poissa pelloilta ja teil-tä
monimutkaisten patojärjestelmien avulla.
Lotta ja Mervi
Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:tä kiittä-en
UPMJNU16B