95 I Lintuatlas II Lintuatlas Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Metsäkirvisen levinneisyysalue kattaa lähes koko maan Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Laji asuttaa monenlaisia havumetsäalueen metsätyyppejä, joista suosituimpia ovat mäntyvaltaiset, aukkoiset ja avoimet metsät sekä rämeet. Laji viihtyy hyvin myös hakkuuaukoilla ja nuorissa kasvatusmetsissä, eli ympäristöissä, joita suomalainen tehometsätalous on jo vuosikymmeniä maahamme tuottanut. Metsäkirvisen pesimäkanta oli 1900-luvulla suurimmillaan ilmeisesti 1940- ja 1950-luvuilla, mutta sen jälkeen populaatio on taantunut. Taantuma liittynee muutto- ja talvehtimisalueiden muuttuneisiin olosuhteisiin, sillä Suomessa sopiva pesimäympäristö ei ole nykymetsätalouden myötä vähentynyt – päinvastoin. 1980-luvun lopulla pesimäkannan kooksi arvioitiin noin 2,2 miljoonaa paria ja tuolloin metsäkirvisen arveltiin olevan maamme kolmanneksi runsain pesimälintu. Linjalaskenta-aineistojen perusteella metsäkirvisten kannat vähenivät 1980-luvun alkupuolen ja 2000-luvun puolivälin välisenä aikana noin 50 prosenttia. Väheneminen oli rajumpaa Pohjois- kuin Etelä-Suomessa. Tuorein kannanarvio 2000-luvun lopusta on noin 2 miljoona pesivää paria. Se perustuu parempaan otantaan kuin aikaisempi arvio, joka nykykäsityksen mukaan lienee ollut selkeä aliarvio. Esiintyminen Lahdessa metsäkirvisen voi tavata suurimmassa osassa kaupunkia. Täysin rakennetuilta alueilta se puuttuu. I Lintuatlaksessa laji havaittiin 82 ruudulla, nyt 117 ruudulla. Lajin parimäärää kaupungissa ei tunneta, mutta se ei yllä yleisyydellään vielä 20 parhaankaan joukkoon. Huomioita Laji on sen verran yleinen, että sen kannan arvioitiin soveltuisi paremmin linjalaskenta.
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above