Selvitys kattoi koko Lahden kaupungin alueen. Tutkimussalueen pinta-ala on 154,6 neliökilometriä, josta 135,06 neliökilometriä on maata ja loput 19,54 neliökilometriä sisävesialueita. Alueelle osuu kokonaisia neliökilometrin ruutuja 116 kappaletta ja 70 vajaita reunaruutuja. Kaikkien ruutujen yhteismäärä oli 186. Enonsaaren havainnot tulkittiin yhdelle ruudulle (A4). Kaksi selvitysalueen ruuduista oli pelkkiä vesistöruutuja. Organisointi ja ohjeistus Laskentaruutujen varaamisesta ja inventointien ohjeistamisesta vastasi kaupunkiatlaskoordinaattori. Kaikille laskijoille lähetettiin ruutujen kartat (3 kappaletta), maastossa täytettäväksi tarkoitettu laskentalomake ja yhteenvetotietoja varten laadittu atlaslomake. Lisäksi lintulajien pesimisvarmuusindeksejä pystyi ilmoittamaan sähköisesti suoraan atlastietokantaan kesän 2009 jälkeen. Pesimisvarmuusindeksit kuvastavat sitä miten varmasti tietty laji laskentaruudulla pesii. Indeksit on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. Maastotyöt Päätoimiset laskijat tutkivat ne ruudut, joita vapaaehtoiset laskijat eivät varanneet. Vuonna 2009 päätoimisina laskijoina toimivat Tapani Ilo, Ville-Pekka Pajunen, Mika Rantanen ja Antti Toukola ja vuonna 2010 Tapani Ilo, Ilpo Kekki, Ville-Pekka Pajunen, Aki Rantanen, Mika Rantanen ja Pekka Saikko. Vuonna 2011 tehtiin enää täydentäviä laskentoja. Päälaskijoiden lisäksi atlaskoordinaattori avusti ja teki myös laskentoja. Laskijoiden yhteenlaskettu työpanos oli noin 13,5 henkilötyökuukautta. Vastaava vapaaehtoisten laskijoiden työmääräoli noin 8 henkilötyökuukautta. Laskijat ohjeistettiin inventoimaan ruutunsa kolmesti touko-kesäkuun aikana. Koko ruutu pyrittiin inventoimaan kattavasti, eri biotoopit huomioiden, yhden aamun-aamupäivän aikana kullakin laskentakierroksella. Laskennat aloitettiin ±30 minuuttia auringonnoususta. Tuulisella säällä tai kovalla sateella, laskentoja ei suositeltu tehtäviksi, vaan laskentaa siirrettiin seuraavaan sopivaan aamuun. Atlaslaskentoja täydennettiin kesäkuisin yölaulajainventoinnein parhaiksi tunnetuilla yölaulaja-alueilla. Laskentaohjeiden 5 tiivistelmä on tämän julkaisun liitteenä. Tutkimustehokkuus Eri ruutujen tutkimustehokkuutta arvioitiin kuusiluokkaisella arvolla, jossa 0 tarkoitti ei havaintoja ja parhaan arvon viisi, sai kun muun muassa lähes koko ruutu katsottiin läpi ja siellä retkeiltiin läpi koko pesimäkauden. Alla olevaan listaan on koottu selvitysasteiden määritelmät: Lahden lintuatlaksessa käytetyt ruutujen selvitysasteet 1. Satunnaista retkeilyä: Ruudussa on retkeilty satunnaisesti. 2. Välttävästi selvitetty: Ruudun yleisimpien maastotyyppien pesimälinnustoa on havain- noitu vain osassa ruutua. 3. Tyydyttävästi selvitetty: Ruudun yleisimpien maastotyyppien pesimälinnustoa on havain- noitu eri puolilla, mutta lisäretkeily paljastaisi todennäköisesti vielä useita lintulajeja. 4. Hyvin selvitetty: Ruudun kaikilla maastotyypeillä retkeilty säännöllisesti ja suurin osa ruudun pinta-alasta on käyty läpi, mutta joitakin pesimälajeja saattaa vielä puuttua, pesimävarmuudet nousisivat ja parimäärä- arviot tarkentuisivat tehokkaammalla retkeilyllä. 5. Erittäin hyvin selvitetty: Lähes koko ruudun pinta-ala on käyty läpi ja ruudulla on retkeilty läpi koko pesimäkauden, mahdollisuus löytää uusia vakituisia pesi- mälajeja on vähäinen ja pesimävarmuuksien nostaminen ja pari- määräarvioiden tarkentaminen on vaikeaa.
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above