Page 26

Lahden II Lintuatlas | 2009-2011

24 Tukkakoskelo (Mergus serrator) Tukkakoskelon levinneisyys kattaa koko Suomen. Se suosii sisämaassa karuja, mieluiten kirkasvetisiä järviä. Tukkakoskeloita pesii myös merialueilla ja rannikolla, reheviä lahtia lukuun ottamatta. Parit pesivät monesti melko lähellä toisiaan ja joskus tukkakoskelon löytää pesivänä myös lokkiyhdyskunnasta. Lajin pesimäkanta on viime vuosikymmenten aikana taantunut: 1990-luvun lopulla parimääräksi arvioitiin 30 000–40 000, mutta uusin arvio v. (2006–2009) on 25 000–35 000 paria. Esiintyminen Laji on esiintynyt Lahdessa säännöllisesti, mutta se on verraten harvalukuinen. I-Lintuatlaksessa se havaittiin 8 ruudulla ja pesivien parien määräksi arvioitiin 5. Parimääräarvio on nykyisellään samaa luokkaa, 3–7 paria ja laji havaittiin 13 ruudulla. Ruutujen määrän kasvuun vaikuttanee II Lintuatlaksen aikana tehdyt edellistä I Lintuatlasta tarkemmat vesilintuinventoinnit Kymijärvellä ja Alasenjärvellä. Elinvoimaisin kanta Lahdessa on Enonselän alueella. Huomioita Uusimmassa eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 2010 tukkakoskelo määriteltiin silmälläpidettäväksi, kun se vielä aiemmassa arvioinnissa (v. 2000) oli luokiteltu elinvoimaiseksi. Taantumisen syitä ei tiedetä. Laji on myös Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji. I Lintuatlas II Lintuatlas


Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above