Page 173

Lahden II Lintuatlas | 2009-2011

Peltosirkku (Emberiza hortulana) Suomessa ja muuallakin Eurooppaa peltosirkku on voimakkaasti taantuva maatalousympäristön laji, jonka supistuva levinneisyysalue keskittyy Suomessa nykyään maan eteläisimpiin osiin ja länsirannikon peltoalueille. Ryhmittyneen esiintymiskuvan takia parhaiten peltosirkun seurantaan soveltuu eteläisessä Suomessa v. 1984 alkaen tehdyt maatalousympäristön kartoituslaskennat. 1980-luvun lopulla maamme pesimäkanta oli elinvoimainen ja pesivien parien määräksi arvioitiin 150  000–200 000. Kanta kasvoi 1940-luvulta ainakin 1970-luvulle, ilmeisimmin viljelyalan voimakkaan kasvun johdosta. Samalla peltosirkku myös levittäytyi pohjoisemmaksi Kainuuseen ja Etelä-Lappiin saakka, jossa lajia pesi peltojen lisäksi paikoittain myös hakkuuaukeilla. Eteläisen Suomen peltolintujen kartoituslaskentojen perusteella romahdus tapahtui 1990-luvun alussa ja sen jälkeen on tultu lujaa alaspäin. 2000-luvun alussa kannan kooksi arvioitiin enää noin 30 000 paria. Nykyään parimäärän voi arvioida olevan luokkaa noin 20 000–25 000 paria, sillä viimeisin kannan romahdus aiempaa vieläkin alhaisemmalle tasolle tapahtui 2000-luvun puolivälin tietämillä. Lajin kannankehitys 171 on dramaattinen (vähentymisprosentti 95). Esiintyminen I Lintuatlaksessa peltosirkku tavattiin 4 ruudulla ja sen parimääräksi arvioitiin 1–4 pesivää paria. II Lintuatlaksessa laji tavattiin, laajemmista inventoinneista huolimatta, enää kolmella ruudulla. Parimääräarvio on 1–3 paria. Nykyään lajia esiintyy Lahdessa enää Kujalan peltoalueella. Huomioita Peltosirkku suosii toukokuussa kasvipeitteettä olevia peltoja, kuten kevätviljalla ja juurekkailla olevia viljelyksiä. Lisäksi laji suosii avo-ojien suurta määrää ja niitä reunustavien pensaikoiden ja puiden olemassa oloa sekä pienten kivi- ja pensassaarekkeiden pirstomia avomaisia laajahkoja peltoalueita (Vepsäläinen, V. 2007). Näiden tekijöiden säilyminen vaatii asioiden huomioimista paitsi kaavoituksessa myös maanomistajien tukemisessa ja valistamisessa esim. ympäristötuen vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien osalta. Laji luokiteltiin uusimmassa uhanalaistarkastelussa erittäin uhanalaiseksi. I Lintuatlas II Lintuatlas


Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above