Viherpeippo (Carduelis chloris) Viherpeipon levinneisyys ulottuu nykyään jo lähes koko maahan, mutta pesimäkanta harvenee selkeästi pohjoista kohden mennessä. Tihein kanta sijoittuu Etelä-Suomeen. Viherpeippo viihtyy etenkin kaupunkien ja maaseudun kulttuuriympäristöissä, mutta lajin voi löytää pesivänä myös saariston katajikoista ja hakkuun jälkeisestä taimikosta. Viherpeippo on runsastunut yhtäjaksoisesti 1940-luvulta lähtien. Linjalaskenta-aineiston perusteella pesimäkanta yli kuusinkertaistui 1970-luvun lopulta 2000-luvun puoliväliin. Tätä ovat edesauttaneet talviruokinta, kurtturuusun lisääntyminen puutarhakasvina 159 sekä mahdollisesti ilmaston lämpeneminen. Esiintyminen Viherpeipon leviämisestä ja runsastumisesta Lahden alueella ei ole julkaistua tietoa. I Lintuatlaksessa laji oli kuitenkin jo kaupungin 12. yleisin laji ja se havaittiin 124 ruudussa. II Lintuatlaksessa laji löydettiin 144 ruudusta ja yleisyyssijoitus oli jaettu 15. sija yhdessä harakan kanssa. Laji on edelleen hieman runsastunut atlaksien välillä, mutta osaltaan ruutumäärän kasvua selittää myös havainnointitehon kasvu. Käytännössä viherpeipon voi tavata missä päin kaupunkia tahansa. Kolunen (2011) on arvioinut kesäisten piharengastuksiensa perusteella kaupungin pesimäkannaksi 5000–6000 pesivää paria, jota pitää kuitenkin liian alhaisena (2013). Huomioita Viherpeippokanta taantui rajusti 2008–2010 noin puoleen Trichomonas gallinae-alkueläimen aiheuttaman epidemian takia. Tauti ei aiheuttanut muissa lajeissa voimakasta kuolleisuutta ja sitä havaittiin lähinnä Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 2008–2009. I Lintuatlas II Lintuatlas
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above