Page 157

Lahden II Lintuatlas | 2009-2011

Varpunen (Passer domesticus) Varpusta esiintyy lähes koko Suomen alueella. Maan eteläpuoliskossa levinneisyys on jotakuinkin yhtenäinen, pohjoisessa taas huomattavan harva. Varpunen pesii ihmisen seuralaisena niin kaupungeissa, taajamissa kuin maaseudullakin. Pesän varpunen tekee useimmiten rakennuksen tai muun rakenteen koloon, mutta pönttöön harvoin. Maaseudulla varpusta vetävät puoleensa karjapihat, navetoiden ympäristöt ja laitumet, joista löytyy runsaasti ravintoa. Talvisin varpuset käyvät hanakasti ruokintapaikoilla, jos sellaisia on lähistöllä. Ne ovat hyvin paikkauskollisia eivätkä ilmeisesti liiku kovin kauaksi edes ravinnonhakuun. Yhdistetyn piste- ja linjalaskenta-aineiston perusteella varpunen on taantunut noin puoleen jaksolla 1983–2010. Taantuman suuruuteen tulee suhtautua pienellä varauksella, sillä linjalaskennoissa kaupunkien parhaat varpustihentymät eivät ilmeisesti tule kovin edustavasti tavoitetuksi. On nimittäin viitteitä siitä, että varpunen on taantunut kaupungeissa vähemmän kuin maaseudulla. Joka tapauksessa varpusmäärät ovat vähentyneet ja tuore kannanarvio on noin 240 000 paria (vaihteluväli 200 000–300 000 paria). Joitakin vuosikymmeniä sitten kanta oli lähempänä 155 600 000 paria. Esiintyminen Varpunen asuttaa Lahden rakennettuja ruutuja ja sen vahvimpia esiintymisalueita ovat Sopenkorpi, Laune, tietyt keskustan alueet, Kilpiäinen ja Ahtiala. Tyystin se puuttuu metsäalueilta kuten Pesäkalliolta, Linnaisista ja Jalkarannan kankaan alueelta. I Lintuatlaksessa laji havaittiin 84 ruudulla (pesimävarmuusindeksien keskiarvo 4,44). Nyt 73 ruudulla (pesimävarmuusindeksien keskiarvo 5,25). Atlaskarttojen mukaan laji olisi hävinnyt esimerkiksi Kujalan ja Renkomäen alueilla monista ruuduista. Huomioita Varpusen taantuma on viljelysseuduilla liitetty, kottaraisen tapaan, karjan ja sitä myötä navettamiljöiden ja laidunten vähenemiseen. Myös maatalojen pihapiirien yleinen siistiytyminen (vähemmän ruokaa) sekä rakennuskannan uudistuminen (vähemmän pesäkoloja) ovat saattaneet osaltaan olla kiihdyttämässä taantumaa. Peltolintujen kartoituslaskentojen perusteella varpuskannat ovat 2000-luvun aikana kääntyneet jonkin verran kasvuun ainakin Etelä- Suomessa. Lajin kannankehitystä olisi kuitenkin syytä seurata tehostetusti. Varsinkin talvisin varpuset oleilevat mielellään orapihlaja-aitojen suojassa. Aidat suojaavat paitsi petojen saalistusyrityksiltä, myös kylmyydeltä ja tuulelta. I Lintuatlas II Lintuatlas


Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above