Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Pajulintu on runsaslukuisin pesimälajimme, jota tavataan koko maassa. Lajia tavataan kaikenlaisissa metsissä, puistoissa, puutarhoissa, pensaikoissa, taimikoissa, tunturikoivikoissa ja jopa meren karuilla saarilla. Pajulintukantamme tiedetään kasvaneen noin neljänneksellä 1940-luvulta 1980-luvulle. Pitkäaikaistrendi ei kuitenkaan ole ollut tasaisesti kasvava, vaan lajilla on havaittu huomattavia vuosien välisiä vaihteluja sekä äkillisiä kannan romahduksia. Kanta oli huipussaan 1970- ja 80-luvulla ja lintulaskenta-aineistot osoittavat lievän, mutta tilastollisesti merkitsevän, taantuman jaksolta 1975–2010. Taantuminen ajoittuu 1990-luvun puoliväliin ja erityisesti 2000-luvulle. Linja- ja pistelaskenta-aineistojen valossa nykyinen kannanarvio on 7–11 miljoonaa paria. Esiintyminen Pajulintu on Lahden neljänneksi yleisin laji ja esiintyi 167:llä II Lintuatlaksen ruuduista. Laji onkin helppo havaita missä päin Lahtea tahansa. I Lintuatlaksen ruutujen määrä oli 159 ja se oikeutti pajulinnun silloin kaupungin toiseksi yleisimmäksi lajiksi. II Lintuatlaksessa ohi kiilasivat peipon lisäksi talitiainen ja punarinta. Lajin parimääriä ei tunneta ja ne olisi helpointa 134 laskea ja arvioida linjalaskennoin. Huomioita Pajulintu on pitkänmatkanmuuttaja, ja suurten vuosienvälisten vaihteluiden on epäilty liittyvän itäisen Afrikan talvehtimisalueiden olosuhdemuutoksiin. I Lintuatlas II Lintuatlas
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above