Mustarastas (Turdus merula) Mustarastaan levinneisyys painottui 1900-luvun alkupuolella vain Etelä-Suomeen, mutta sen jälkeen laji on voimakkaasti levittäytynyt kohti pohjoista. Nykyinen levinneisyysalue ulottuu Kemi–Kuusamo-linjalle. Lajin pesimäympäristöä ovat erilaiset rehevät metsiköt, pihapiirit ja puistot. 1950-luvulla mustarastaan kannaksi arvioitiin 17 000 paria, mutta 1970-luvulla jo 300 000 paria. Mustarastas on osittaismuuttaja Suomessa ja vuotuisiin pesimäkantoihin vaikuttaa talvien ankaruus ja suuria vuosienvälisiä vaihteluja esiintyy. 1980-luvun lopun ankarat talvet pudottivat populaatiokoon noin 130 000 pariin, mutta jo 1990-luvun lopulla kannan kooksi arvioitiin jälleen 250 000 paria. 2000-luvulla lajin runsastuminen jatkui ja nykyään maassamme pesii arviolta 400 000–600 000 paria. Mustarastaan runsastumisen syitä ei tarkkaan tiedetä, mutta ainakin talviruokinnan yleistyminen ja leudot talvet ovat suosineet lajia. Esiintyminen I Lintuatlaksessa mustarastaita ilmoitettiin 92 ruudulta ja se oli kaupungin 17:nneksi yleisin lintulaji. II Lintuatlaksessa laji tavattiin 150 ruudulta ja se oli kivunnut 109 yleisyyslistalla jaetulle 11. sijalle. Huomioita Nykyään mustarastasta tavataan yhä enemmän Keski ja Etelä-Euroopan tapaan kaupunki- ja taajamaympäristöissä. Laji on talviaikaan erityisen mieltynyt mustamarja-aronioihin. I Lintuatlas II Lintuatlas
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above