108 I Lintuatlas II Lintuatlas Pensastasku (Saxicola rubetra) Pensastasku on avomaiden laji, jonka levinneisyys kattaa koko Suomen tunturialueita lukuun ottamatta. Tyypillisiä pensastaskun pesimämaastoja ovat avosuot ja hakkuaukeat ja pellot. Myös pensoittuvat kesannot ovat mieluisia, samoin pensaikkoiset niityt sekä urbaanimmassa ympäristössä joutomaat. Pensastasku väheni 1970-luvulta 1980-luvun lopulle kolmanneksen, mutta taantumaa on jatkunut tämän jälkeenkin. Laskenta-aineistot v. 1979–2010 paljastavat lähes 50 prosentin taantumisen koko maassa, mikä johtuu Etelä-Suomen parimäärän vähenemisestä. 2000-luvun aikana taantuma lienee tasaantunut, mikä näkyy peltolintujen kartoituslaskenta-aineistosta eteläisestä Suomesta. Pesimäkannan arvio oli 1980-luvun lopulla 400 000–600 000 paria, mutta nykyään parimäärä lienee 250 000–350 000. Esiintyminen Laji kuuluu Lintudirektiivin I-liitteen lajeihin ja sen tarkat parimäärät pyydettiin kirjaamaan ylös. I Lintuatlaksessa laji havaittiin 26 ruudulta ja määräksi arvioitiin 50 paria. Nyt pensastasku löydettiin 39 ruudulta ja parimääräksi arvioidaan vuosien 2009–2011 laskentojen perusteella 65–80 paria. Vaikka atlasten välillä lajin kanta näyttää kasvaneen, on se kuitenkin todennäköisesti pitemmällä aikavälillä taantunut. Okeroisissa tutkittiin pensastaskua tehokkaasti 1970-luvulla, jolloin vain muutaman atlasruudun alueelta löydettiin parhaina vuosina yli 30 pesää, joka on lähes puolet nykyisestä lajin kannanarviosta (PHL 1/1979)! Huomioita Lajin taantuman takana lienevät ainakin sääolosuhteet, kuten kuivuus talvehtimisalueilla Afrikassa ja 1950–1960-luvuilta alkanut tehomaatalous, joka on köyhdyttänyt peltoympäristöjen monimuotoisuutta.
Lahden II Lintuatlas | 2009-2011
To see the actual publication please follow the link above