10 | Liikkuva Päijät- Häme 2/2014 Marraskuu TEKSTI & KUVA : Päivi Tommola Savottakulttuuria, sinistä vetovoimaa ja pienkohteita metsien kätköissä Monen suomalaisen päällimmäiset mielikuvat luontomatkailusta Päijät Hämeessä linkittyvät savottakulttuuristaan tunnettuun Evon retkeilyalueeseen tai sinistä vetovoimaa välkkyvään Päijänteen kansallispuistoon. Mitä kaikkea muuta meiltä löytyy ja millaiset mahdollisuudet reitistömme avaa luontomatkailuun liittyvälle aktiviteettitoiminnalle? Lahden ammattikorkeakoulun ja PHLU: n yhteishankkeessa kartoitettiin kehityskohteita uudelle luontomatkailun kehityshankkeelle. Tämän avulla pyritään kehittämään luontomatkailun liiketoiminnan mahdollisuuksia ja sitä kautta avaamaan uusia ovia myös paikallisten asukkaiden luontoliikuntaan. Kohteita kaupunkien lähireiteistä luonnonrauhan tyyssijoihin Kahden valtakunnallisesti huomatun kärkikohteen lisäksi Päijät-Hämeen vahvuuksiin voidaan lukea luontomatkailuun soveltuvien kohteiden monipuolisuus. Meiltä löytyy kaikkea suurvesistöistä Etelä-Suomen mittakaavassa korkeisiin mäkialueisiin, avariin suoalueisiin, jokireitteihin ja sankkoihin metsiin. Silti kohteiden moninaisuus saattaa yllättää kokeneenkin luontoretkeilijän. Esimerkiksi Paistjärven alue Heinolassa, Mallusjoen vanha metsä Orimattilassa ja Lapakiston alue Nastolassa ovat kiinnostavia retkikohdevinkkejä luonnonrauhaa hakevalle retkeilijälle, joka on jo nähnyt alueemme vetonaulakohteet. Näitä alueita kelpaisi esitellä myös kauempaa tuleville matkailijoille, jotka kuitenkaan tuskin osaavat niille kulkuaan suunnata ennen kuin kohdemarkkinointi on tehty huomattavasti nykyistä näkyvämmäksi. Myös kaupunkien lähivirkistysmaastot, joista tunnetuin lienee Lahtea reunustava Salpausselkä, tarjoavat paljon muutakin kuin valaistuja kuntoreittejä pienimuotoiselle iltalenkille. Lähivirkistyskohteiden matkailullisessa hyödyntämisessä on kuitenkin se ongelma, että saatavilla olevat esitemateriaalit ovat puutteellisia ja reitit ovat harvoin riittävän hyvin merkittyjä matkailijoita tai ulkopaikkakuntalaisia ajatellen. Silti moni paikallisesti erittäin merkittävä reitti soveltuisi pienellä vaivannäöllä hyvin myös matkailulliseen käyttöön. Samat toimenpiteet palvelisivat myös niitä paikallisia asukkaita, jotka eivät halua tai pysty omatoimisesti ottamaan selvää kotikuntansa liikuntareiteistä. Yksityistä yritteliäisyyttä ja palveluasennetta tarvitaan Omatoiminen luontoretkeily ei välttämättä edellytä palvelujen olemassaoloa tai hyödyntämistä, mutta luontomatkailusta puhuttaessa palvelujen ja liiketoiminnan merkitys kasvaa. Vanha suomalainen perusasenne ”reppu selkään ja omatoimiselle eväsretkelle” ei enää automaattisesti ole se lähtökohta, jonka luontomatkailija valitsee retkelleen. Nykyään osataan ja halutaan kysyä palveluja myös retken aikana. Ohjelmapalvelut, majoitus- ja ravintolapalvelut sekä välinevuokraus ovat asiakkaalle arvokkaita mahdollisuuksia saada retkestä irti enemmän. Reittien kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös yrittäjille. Aktiivisimmat luontomatkailun toimijat alueellamme ovat tämän jo havainneet ja jopa luoneet omatoimisesti yritystensä yhteyteen erillisiä reittejä tai erityiskohteita. Esimerkiksi Päijänteen kansallispuiston opastuskeskuksenakin nykyään toimivassa Asikkalan Lehmonkärjessä on käytössä tällainen omatoiminen reitti. Toinen kiinnostava esimerkki paikallisesta yritteliäisyydestä on Heinolan laavun riistakosteikko ja näkötorni, josta avautuvat eräät Päijät-Hämeen avarimmista näköaloista. Nämä molemmat ovat esimerkkejä yritteliäisyydestä, jota tarvitaan vauhdittamaan Päijät-Hämeen matkaa entistä merkittävämmäksi luontomatkailun maakunnaksi. Retkeilyn muodot moninaistuvat Luontomatkailun toimintamuodot ovat viimeisen vuosikymmenen aikana muuttuneet entistä moninaisemmiksi. Perinteisestä patikkaretkeilystä ollaan hyvää vauhtia siirtymässä kohti monimuotoisempaa retkeilykulttuuria, jossa uudet käyttäjäryhmät ja käyttömuodot saavat lisää tilaa. Monesti ne myös lisäävät matkailun liiketoiminnan elinvoimaisuutta lisäämällä kävijöiden määrää ja pidentämällä sesonkia. Eräs vahvassa nousussa olevista liikuntamuodoista on maastopyöräily, jonka matkailullinen merkitys on Keski-Euroopassa monin paikoin jo erittäin suuri. Myös Päijät- Hämeessä on noussut esille maastopyöräreittien suuren kysynnän ja lähes olemattoman tarjonnan välinen ristiriita. Koska kaikki patikointiin suunnitellut reitit eivät automaattisesti ole hyviä pyöräilyreittejä, pyöräiltäviksi soveltuvien reittien osoittaminen ja merkitseminen reittikarttoihin olisi käyttäjille suuri etu ja avaisi uusia mahdollisuuksia niille, jotka eivät halua tai voi tutustua reitteihin kävellen. Toinen kasvava kävijäryhmä on retkimelojat, joille Päijät-Hämeestä löytyy kiinnostavia joki- ja järvireittejä. Aloittelijalle sopiva kohde on esimerkiksi Hartolasta Sysmään virtaava Tainionvirran joki- ja järvireitti, kun taas avovesistä nauttivan kokeneen melojan kannattaa ehdottomasti tutustua Päijänteen kansallispuiston saaristoon. Ohjattuja mahdollisuuksia melontaa on paikallisten latuyhdistysten ja melontaseurojen järjestämissä tapahtumissa. Talvinen luontomatkailu rajoittuu meillä suurelta osin latuhiihtoon ja lasketteluun, mutta mahdollisuuksia olisi myös muiden toimintamuotojen kehittämiseen. Kun ret- Päijät-Hämeen luontomatkailun kehityskohteet kartoitettiin LAMK:n ja PHLU:n yhteishankkeessa.
Liikkuva Päijät-Häme | 2 • 2014
To see the actual publication please follow the link above