Page 14

2016 Korjausrakentaminen | No4.pdf

KOR JAUSHANKE vekkeiden peilikuviointeja eli syvennyksiä – palautetaan ennalleen. Puuseppä tekee uudet ulko-ovet vanhojen suunnitelmien mukaisena. Katolla on neljä kaari- eli Lunette-ik-kunaa; kaksi etelään, yksi länteen ja yk-si itään. – Jotta rakennuksen toinen kerros saa-daan kokonaan lämpimäksi, Lunette-ik-kunoiden lämmöneristämisen yhteydessä myös yläpohjan lämmöneristeitä uusitaan, miehet kertovat. ALAPOHJASTA PUUTTUI ILMANSULKU Haapanen ja Hoikka kertovat, että pur-kutöitä rakenteiden ja etenkin alapohjien kunnon tutkimiseksi tehtiin vuoden ver-ran ennen remonttia. Vaikka 2000-luvulla remontoitu alapohja oli hyvässä kunnossa eikä rakenteista löytynyt mainittavia la-hovaurioita, purkutöihin oli ryhdyttävä, koska alapohjasta puuttuivat ilmansul-kurakenteet. – Se ei sopinut yhteen sen kanssa, että rakennuksen painovoimainen ilmanvaih-to oli päätetty vaihtaa koneelliseen ilman-vaihtoon. Pelkäsimme että ilmanvaihto al-kaa kiskoa alapohjan kautta sisätiloihin ha-juja tai pölyhaittoja. Rakenteiden purka-minen oli yllätystyö, johon suunnitteluvai-heessa ei osattu varautua. Ilmansulku lisättiin myös ykkös- ja kak-myös 14 | KORJAUSRAKENTAMINEN käyttöveden ja vesikiertoisen patte-rijärjestelmän putkistoille sekä sähköjoh-doille. LÄPIVIENTEJÄ KATOLLE Toisessa kerroksessa uusiovanhasta tiiles-tä muurataan metrin korkuista seinää; sen ja ulkoseinän väliin tulee lämmöneriste ja tuuletusrako. Tiilipintaa on tarkoitus jättää näkyviin myös kellarissa sisustusseinäksi. – Sisätilojen vanha rappaus on pyrit-ty kuitenkin pääosin rakennuksessa säi-lyttämään, ellei seiniä kopisteltaessa rap-pauksen alta ole löytynyt ”kopo” eli ontto kohta. Niitä löytyikin yllättävän paljon. Sil-loin seinä on piikattu tiilipinnalle, Hoikka ja Haapanen kertovat. Talo on liitetty kaukolämpöön; aikai-semmin oltiin öljylämmityksessä ja lämpö tuli kanaalia pitkin viereisestä seurakunta-talosta. Toisessa kerroksessa on myös kol-me uutta ilmanvaihtokonetta lämmön tal-teenotolla. 2000-luvulla uusittu savitiili-katto on pesty ja siihen puhkottu läpivien-tejä neljälle ilmanvaihtokanavalle sekä nel-jälle kaakeliuunin savupiipulle. – Läpiviennit tarvitaan myös viemärei-den poistoilmaputkille ja kattoturvatuot-teiden kiinnityspisteille, miehet kertovat. Kellarissa sijaitsevat lämmönjakohuo-ne, sähköpääkeskus ja viinikellariksi so-veltuva tila. Työnjohtaja Veli-Pekka Hoikka ja pääurakoitsija Jari Haapanen ovat ylpeitä urakastaan. Taloa korjataan viimeisen päälle pieteetillä. Kellaritilan tiiliseinää. Tiilet ovat peräisin kolmesta pure-tusta koskerroksen väliseen välipohjaan. Väli-pohjan palkkeja vahvistettiin asentamalla niiden päälle 18 millimetrin koivuvaneri. Luonnonkivien päälle aikoinaan raken- netut alapohjan pääkannattimet – paksut hirret – jätettiin kuitenkin jäljelle. Niiden päällä oleva alkuperäinen lautarakenne vuorattiin tuulensuojalevyillä ja ilmansul-kurakenteilla. Alapohjasta löytyi paikka savupiipusta. Jari Haapanen näyttää, miten uusiovanhasta tiilestä muu- ratun sisäseinän ja ulkoseinän väliin tulee lämmöneriste ja tuuletusrako. Ammattimies työssään. Tiili valittiin pappilan rakennusma-teriaaliksi 1900-luvun alkupuolella varmaankin siksi, että edellinen hirsirakenteinen pappila joutui tulen tuhoamaksi.


2016 Korjausrakentaminen | No4.pdf
To see the actual publication please follow the link above