– Raskaspurku on tehty, talotekniikkatyöt ovat kovassa vauhdissa. Ensi kevää-nä ollaan jo pitkällä ja syksyllä rakennuksen käyttäjät pääsevät muuttamaan sisään, Mika Lindvall ja Timo Pentikäinen arvioivat suunnitelmien äärellä. kään haitta-aineita, kuten ennen kartoitus-ta pelättiin. – Remontissa kunnioitetaan monella ta- paa talon alkuperäistä arkkitehtuuria ja struktuureja. Esimerkiksi alakattojen vaih-televa muoto ja paneelit kuuluvat Dipolin erikoisuuksiin. Muodot säilyvät remontis-sa ja niitä palautetaan alkuperäisiksi, Lin-dvall lupaa. Vanhan ja uuden sovittaminen on suo-jellussa kohteessa haastava tehtävä. Elävä materiaali kuivuu ja kutistuu eikä vanha mittamaailma enää toimi, jos yrittää sekoit-taa vanhaa ja uutta. Seiniäkin remontis-sa kaadetaan, mutta ei alkuperäisiä vaan myöhemmin väliaikaisiksi rakennettu-ja seiniä. Käytöstä pois ollut porraskäy-täväkin kaivetaan esiin ja otetaan uudel-leen käyttöön. Myös Dipolin sisäpinnat herättivät ai-kanaan paljon keskustelua. Puun lisäksi 48 | KORJAUSRAKENTAMINEN Dipolille ominainen sisäkattojen elävä muoto säilyy entisellään. Alakattorungot on kaikki kuvattu ja suuri osa vanhoista rungoista voi jäädä paikolleen. Sisustuksessa on käytetty paljon puuta ja kiveä. Vanhoja pintoja pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon, mutta siten että samassa tilassa on joko vanhaa tai uutta. OTANIEMI ENERGIAOMAVARAISEKSI Dipolin tavoin koko Otaniemen alue elää nyt historiansa suurinta murrosvaihetta. Tekniikan lisäksi kampuksella opiskellaan kauppatietei-den sekä taiteiden ja suunnittelun aloja. Kaikki Aalto-yliopiston ydintoiminnot sijoittuvat Otaniemeen vuoteen 2021 mennessä. Se tietää suuria muutoksia koko alueeseen. Aalto-yliopistokiinteistöjen tavoitteena on saavuttaa energiaomavarainen Otaniemi vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa muun muassa energiankulutuksen vähentämistä ja panostamista oman energian tuottamiseen ympäristöystävällisin keinoin. Otaniemen rakennushistoriallisesti mer-kittävä vanha ydin säilyy entisellään, mutta uudet rakennukset edustavat tulevaisuudessa tiiviimpää kaupunkirakentamista. Julkiseen liikenteeseen panostetaan, kun alueelle tulee metron lisäksi liikennöimään Raide-Jokeri. Aalto-yliopistokiinteistöjen tontille Otaniemeen porataan Suomen ensimmäistä geotermistä syvälämpökaivoa. ST1 Deep Heat -voimala toimii siten, että yhdestä reiästä vesi kulkee seitsemän kilometrin syvyyteen, missä geoterminen lämpö kuumentaa veden, joka nousee toisesta reiästä ylös. löytyy muun muassa paljasta kalliota ja raakaa betonipintaa. – Kaivamme esiin vanhoja kerrostumia. Betonipintoja on maalattu, mutta nyt niille tehdään maalinpoisto, Lindvall jatkaa. Luonnon muotoja mukailevasta raken-nuksesta ei löydy suoria kulmia kuin lähin-nä uusittavasta keittiöstä. Myös ikkunat ovat eri kokoa. Huhutaan, että rakennuk-sessa olisi ainoastaan kaksi samankokois-ta ikkunaa – mutta sitä toista ei kukaan ole vielä 50 vuodessakaan löytänyt. ”REMONTISSA KUNNIOITETAAN MONELLA TAPAA TALON ALKUPERÄISTÄ ARKKITEH- TUURIA JA STRUKTUUREJA. ESIMERKIKSI ALAKATTOJEN VAIHTELEVA MUOTO JA PANEELIT KUULUVAT DIPOLIN ERIKOISUUK- SIIN. MUODOT SÄILYVÄT REMONTISSA JA NIITÄ PALAUTETAAN ALKUPERÄISIKSI.”
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above