KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 9 kokannan*) avulla. Toimenpiteet kuvataan viivoina, jotka esittä-vät kustannuksia ja esimerkiksi saavutettua säästöä. Viivan jyrk-kyys näyttää toimenpiteen kannattavuuden suhteessa sisäisen korkokannan viivaan. Kun toimenpideviivat laitetaan peräkkäin, voidaan havainnol-listaa kokonaisvaikutus ja katsoa, miten eri laajuiset energiakor-jaukset vaikuttavat laskennallisesti kokonaiskannattavuuteen. Menetelmää on kehitetty kahdessa yhteispohjoismaisessa hank-keessa ja sitä on pilotoitu mukana olevissa maissa. Suomessa me-netelmää ollaan kokeilemassa Tampere-talossa sekä Puolustus-voimien kohteissa. Kolmas pilotoija on Oulun kaupunki. Näissä hankkeissa on kehitetty Total Concept -menetelmän käyt-töopasta eteenpäin ja muokattu sitä maakohtaisiin olosuhteisiin so-pivaksi pilottien avulla. Myös koulutusta järjestetään syksyllä 2016. JOUSTAVUUTTA LASKENTAAN Bionova on tehnyt kahdessa Puolustushallinnon rakennuslaitok-sen pilottikohteessa myös energiakorjausten kannattavuuslaskel-mia. Lähtötiedot on käyty sitä ennen yhdessä läpi. Total Concept -menetelmässä kerätään – samaan tapaan kuin energiakatselmuksissa – kohteen lähtötiedot ja mietitään ener-giatehokkuutta parantavat toimenpiteet. Niille määritetään sen jälkeen energiansäästöt ja korjauskustannukset. Lähtötiedot syötetään tutkimusprojektin aikana kehitettyyn laskentaohjelmaan, jonka tuottamien kuvaajien avulla voidaan valita toteutettava toimenpidepaketti. – Meidän kannalta järjestelmä on juoheva, koska toimenpitei-tä voi lisätä laskentaohjelmaan ja pudottaa helposti pois. Voimme laskea joustavasti toimenpidepaketin sisäistä korkoa tai takaisin-maksuaikaa – mikä nyt valintakriteeriksi valitaankaan, johtava energia-asiantuntija Kari Huttunen Puolustushallinnosta kertoo. PALAUTETIETO AVUKSI Yhdessä Puolustushallinnon pilottikohteista on tehty rinnak-kaislaskentaa jo toteutetulle saneeraushankkeelle. Kari Huttu-nen kertoo, että energiatehokkuustoimia oli tehty hankkeen suun-nitteluvaiheessa lähinnä taloteknisiin järjestelmiin ja ulkoseiniin. – Total Conceptin avulla voimme seurata, olisiko vielä mui-ta energiatehokkuustoimia tehtävissä saneerauksen jälkeen. Sa-malla teemme vertailulaskelmia siitä, toteutuuko energiatehok-kuus niin kuin suunnitteluvaiheessa on laskettu. Tämä on tär-keää palautetietoa meille. Toisessa Puolustushallinnon pilotissa konseptia käytetään suunnitteluvaiheen valintoihin; eli laskennan perusteella voidaan poimia saneerausohjelmaan toimenpiteitä, jotka katsotaan koko-naistaloudellisesti järkeviksi. Osittain on Huttusen mukaan kyse myös siitä, mitkä energia-tehokkuutta parantavat toimenpiteet kannattaa tehdä investoin-tiluonteisina saneerausvaiheessa ja mitkä jälkikäteen käyttötek-nisin toimin. Oleellista on kuitenkin mahdollisuus arvioida teh-tyjä toimenpiteitä myös jälkikäteen. Esimerkiksi tekniikan kehit-tyessä ja energian hinnan muuttuessa voidaan tuoda uudestaan laskentaan toimenpiteitä, jotka saneerausvaiheessa on hylätty. – Energiatehokkuusinvestoinneilta vaaditaan kohteissamme selvästi alle 10 vuoden takaisinmaksuaikaa. Jos esimerkiksi led-va-laistustekniikka kehittyy kustannustehokkaammaksi, voimme tehdä käytön aikana kehittyneillä laskentatyökaluilla joustavas-ti kannattavuuslaskelmia ja toteuttaa lisätoimia. Arvioimme sa-malla tämän konseptin tarkoituksenmukaisuutta, luotettavuut-ta ja soveltuvuutta toimintaympäristöömme. OHJELMAN TAAKSE EI VOI PIILOUTUA Menetelmän hyviin puoliin Huttunen laskee ohjelman tuottaman grafiikan, joka on visuaalisesti selkeä ja havainnollinen. Ohjelman taakse ei voi kuitenkaan piiloutua, koska lopputuloksen tarkkuus on juuri niin hyvä kuin lähtötietojen tarkkuus. – Laskennan luotettavuus edellyttää sitä, että taustalla oleva kustannustieto on relevanttia ja sitä ylläpidetään. Käyttäjällä pi-tää olla näppituntuma siitä, että tulokset ovat järkevällä tasolla, koska ohjelman käyttäjä on viime kädessä vastuussa tietojen oi-keellisuudesta. Myös tulkintavirheiden riski on olemassa ja työ-kalun käyttöopastus on sen takia tärkeää, hän toteaa. Uusiutuvan energian edistäminen on osa Puolustushallinnon energialinjausta. Pilottihankkeiden yhteydessä pyritään sen ta-
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above