Page 27

2016 Korjausrakentaminen | No3

Ikkunaseinillä on peruskorjauksen jälkeen lämmityspatte-rit. Aiemmin tuloilma tuotiin opetustilaan ikkunapenkkien kautta. Oppilailla oli tapana laittaa tavaroita niiden päälle, jolloin tuloilma ei päässyt vapaasti kulkemaan sisäilmaan. KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 7 tilaa, mutta kaikki nykypäivän laitteet pi-täisi saada mahtumaan sinne. Konehuonei-ta voitiin lisätä katolle, mutta putkia var-ten alakattoa oli laskettava niin paljon, et-tä ovet tulivat vastaan ja arkkitehtejä piti kutsua paikalle. Yksi Sakaran erikoisuuksista on kas-vihuone, jossa oppilaat voivat hoitaa kas-vien lisäksi eläimiä. Kyykäärmeen kerro-taan livahtaneen joskus ilmastointikana-vaankin, mutta sen jäänteitä ei tiettävästi remontin aikana tullut vastaan. Kasvihuone on rakennettu 1980-luvul-la vanhan atrium-sisäpihan paikalle. Sen lasikatto oli remontoitu kuntoon jo pa-ri vuotta aikaisemmin ja lähinnä lattioi-ta piti korjata. – Olosuhteet työmaalla piti myös saada koko remontin ajan vastaamaan kasvihuo-neen vaatimuksia. Esimerkiksi pöly oli joh-dettava kasvihuoneesta kokonaan pois, mi-kä aiheutti lisävaateita muidenkin tilojen pölynhallinnalle, kertoo Kivivuori. ASENNE RATKAISEE Peruskorjaus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön hel-mikuussa 2014 ja toinen vaihe helmikuus-sa 2015. Tuomaisen mielestä sisäilmakor-jaukset ovat kannattaneet, koska koulussa pystyy nyt työskentelemään henkilöitä, jot-ka ovat saaneet oireita sisäilmasta muissa rakennuksissa. – Ilmeisesti merkittävin osa kosteusvau-rioista saatiin korjattua. Siinä auttoi hyvä yhteistyö projektinjohtajan, rehtorin, vas-taavan mestarin ja tilakeskuksen välillä. Kivivuori kiittelee erityisesti koulun rehtorin joustavaa suhtautumista, mikä ei ole itsestään selvää, koska korjaustöis-tä aina aiheutuu vähän häiriötä. – Remonttihan toteutettiin kahdessa osassa ja puoli koulua oli koko ajan käy-tössä, toisen puolen ollessa sijoitettuna vie-reiseen parakkiin. Turvalliset kulkureitit piti suunnitella huolellisesti koulun 340 op-pilaalle. Toki joustoa tarvittiin urakoitsi-jana toimineelta YIT:ltä siinäkin mielessä, että tilanteet muuttuivat ja lisätutkimuk-sia tarvittiin jatkuvasti. ENERGIAA SILTI HUKATAAN Ihan kaikki ei ole silti mennyt putkeen, sillä tarpeen mukaista ilmanvaihtoa ei ole pystytty ohjaamaan hiilidioksidi- ja läm-pötila- antureilla suunnitelmien mukaan. Lomien aikaanhan ilmanvaihtoa ei pidetä Helsingin kaupungin linjauksen mukaan lainkaan käynnissä, jos rakennuksessa ei ole majoitustoimintaa. Kuntaliitto on suo-sitellut, ettei tämän kaltaisia kuntakohtai-sia linjauksia tehtäisi. – Käyttäjät ovat toki tyytyväisiä, koska ilmaa riittää. Mutta eihän tämä ole energia-taloudellisesti järkevä tilanne, kun ilman-vaihtokone toimii pääsääntöisesti täydel-lä teholla. Sitäkin on pohdittu, voidaanko tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ohjaus jär-jestää sisäilman hiilidioksidipitoisuudes-ta riippumattomaksi, Tuomainen kertoo. Hän arvioi liian kireiden aikataulujen hankaloittavan Helsingin kaupungin ra-kennus- ja korjaushankkeita. Tarpeen mu-kaista IV-ohjausta ja automaatiojärjestel-miä ei ehkä sen takia ehditä testata riittä-västi eikä järjestelmän osia sovittaa yhteen. KÄYTÖNOPASTUSTA LISÄTÄÄN Sakaran koulun peruskorjauksessa LVI-rakennuttamisesta vastanneen Pet-teri Nurmen mukaan uusissa järjestel-missä on aina vähän sisäänajo-ongelmia. – Joitakin pieniä ongelmia oli käyttöön-otossa, mutta kyllä urakoitsija ne korjasi, nykyisin Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n palveluksessa työskentelevä Nurmi sanoo. – Toimintakokeille, mittauksille ja sää-döille, kuten myös muille loppuvaiheen töille, on esitetty aikatauluvaraukset jo urakkaohjelmassa. Jos kokonaisaikatau-lusta tulee erinäisistä syistä liian tiukka, se voi toki olla ongelma, mutta tämä ei ai-heuttanut Vesalassa erityisiä haasteita, hän arvioi. Yleisellä tasolla on Nurmen mukaan ol-lut hieman ongelmia saada urakoitsijat ta-kuuaikana reagoimaan riittävällä tehok-kuudella ja nopeudella ongelmiin. Kivi-vuoren mukaan Sakaran koululla on ollut haasteita käytönopastuksessa. Se on joh-tunut osittain henkilöstön vaihtuvuudesta – niin huoltohenkilökunnan kuin LVI-ra-kennuttajien parissa. Olosuhteet työmaalla piti saada koko remontin ajan vastaamaan kasvi-huoneen vaatimuksia. Opetustiloissa on nykyaikaiset tuloilmakanavat (merkitty punaisilla nuolilla), joiden ansiosta tuloilma voidaan jakaa tasaisesti koko tilaan. Tuomaisen mielestä sisäilmakor-jaukset ovat kannattaneet, koska koulussa pystyy nyt työsken- telemään henkilöitä, jotka ovat saaneet oireita sisäilmasta muissa rakennuksissa.


2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above