SISÄILMAKORJAUS CASE SAKARA 5: MITEN SISÄILMAKORJAUS SAADAAN ONNISTUMAAN? Sisäilmakorjausten oikeasta laajuudesta on aina vähän epävar-muutta. Vesalan yläasteen remontissa tehtiin onnistuneita ratkai-suja vielä peruskorjauksen suunnittelu- ja rakennusvaiheen aikana. Sisäänajovaikeuksilta ei kuitenkaan vältytty. 26 | KORJAUSRAKENTAMINEN Sakaran koulun kosteus-vaurioista kärsinyt harmaa tiilijulkisivu vaihdettiin värik-kääseen termorankaseinään. Vesalan ylä-asteen eli ”Sakaran koulun” tiilijulkisivun on kor-vannut värikäs termoranka-seinä. Vanhaa, vaaleanharmaa-ta julkisivua löytyy enää tekni-sestä rakennuksesta. Alunperin julkisivukorjauksia ei sisällytetty hanke-suunnitelmaan, mutta myöhemmin tehdyt lisätutkimukset osoittivat ne tarpeellisiksi. – Kosteusvaurioitahan siellä oli. Lisä-tutkimukset olisi pitänyt tehdä jo hanke-suunnitteluvaiheessa, ennen hankehinnan määrittelyä, mutta onneksi saimme julki-sivukorjauksista sellaiset tarjoukset, että ne mahtuivat perusurakkaan, projektin-johtaja Sauli Kivivuori sanoo. Koulu sijaitsee Itä-Helsingissä, Vesalan ja Kontulan rajalla osoitteessa Sakara 5. Pe-ruskorjauksen lähtökohdat kuulostavat tu-tuilta; noin 50 vuoden ikään päässyttä ra-kennusta vaivasivat sisäilmaongelmat, ra-kenteissa oli korjattavaa ja talotekniikka kaipasi täydellistä uusimista. – Rakennuksessa oli paljon enemmän kosteus- ja homevaurioituneita materiaale-ja sekä rakenteita kuin hankesuunnittelu-vaiheessa kuviteltiin, koska niitä löydettiin suunnittelun ja rakentamisvaiheen lisätut-kimuksilla. Vaurioiden korjaukset onnis-tuttiin sisällyttämään peruskorjaukseen, joten siltä osin remontti on onnistunut, täy-dentää Marianna Tuomainen, joka toimi peruskorjauksen aikana Helsingin kaupun-gin Rakennusviraston sisäilmainsinööri-nä. Sittemmin hän on siirtynyt Rakennus-virastossa LVI-rakennuttajan tehtäviin. RAPISTUVIA RAKENTEITA Kosteusvaurioita löydettiin myös tiloista, joita ei ollut tarkoitus remontoida lainkaan. Esimerkiksi liikuntasalin puuponttilattian piti olla loistokunnossa, mutta siihen ilmes-tyi huomattava kohouma. – Helsingin kaupungin rakentamispal-velu Stara ei ollut huomannut korjata vuo-tavaa viemäriä lattiakorjauksen yhteydes-sä pari vuotta aiemmin. Se oli päässyt vuo-tamaan rakenteisiin sekä ennen remonttia että sen aikana, Kivivuori kertoo. Muutkin rakenteet olivat arveltua rapai-semmassa kunnossa. Tiilirakenteiset vä-liseinät, jotka piti jättää paikoilleen, mu-renivat silmissä ovia purettaessa. Niiden karmit olivat pitäneet väliseinät pystyssä. Lattian päälle oli asennettu muovimat-to, joka vaihdettiin Helsingin kaupungin nykyisen ohjeistuksen mukaan hengittä-vämpään materiaaliin. Sen alapuolinen be-tonilattia oli paikoitellen vain sentin pak-suinen ja ropisi kävellessä alta pois. Lat-tian alla oleva hiekka korvattiin samassa yhteydessä kapillaarisepelillä. – Raken-nusvirheitä oli paljon, Kivivuori tiivistää. VAATIVAA PÖLYNHALLINTAA Remonteissa on aina ongelmana sekin, että ala- ja runkokaton välissä on liian vähän Teksti: Kaisa Salminen Kuvat: Kaisa Salminen ja Mar ianne Tuomainen, HKR
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above