Page 25

2016 Korjausrakentaminen | No3

ELINKAARIMITTARIT KIINNOSTAVAT Sisäilmasto ja energiatehokkuus SE 5 –tutki-muksesta kävi ilmi, että kunnat kaipaisivat myös elinkaarimittareita laajempaan käyttöön. Miksi niiden käyttö on niin vaikeaa? – Ongelmana on se, että elinkaarikustannuk-set käsitetään monin eri tavoin; joku tarkastelee niitä rakenteen, joku rakennuksen kautta, joku kustannusten kautta ja joku miettii urakka-muotoa. Kuntien taloudenpito ei myöskään tue elinkaarikustannusten huomiointia päätöksen-teossa. Investointeja katsotaan liikaa investoin-tiohjelmien kautta ja erillään käyttötalousbud-jetista, joka taas on aika tiukasti mitoitettu, Jussi Niemi Suomen Kuntaliitosta vastaa. Entä jos energiatehokkuutta seurattaisiin yksinkertaisesti mittaamalla energiankulutusta suhteessa tunnuslukuun – eikö se olisi lahjoma-ton ja yksiselitteinen mittari? – Suoraan kulutukseen perustuvaan menet-telyyn siirtymisestä olemassa olevan rakennus-kannan energiatehokkuuden laskennassa on esitettykin toiveita. Mielestäni ainoa ongelma siinä on, että se pitäisi pystyä sitomaan tar-kemmin muun muassa laitekantaan, käyttöön, käyttäjämääriin ja erilaisiin käyttötottumuksiin. Jonkinlainen teoreettisen laskennan ja kulutus-tietojen yhdistelmä voisi olla kaikista paras, Esko Korhonen FCG Konsultointi Oy:stä toteaa. Soisitteko elinkaariajatuksen yleistyvän? – Kyllä soisin – kuitenkin niin, että tarkastel-taisiin myös elinkaaren käyttökustannuksia eikä vain investointikustannuksia. Odotan paljon kan-salliselta rakennushankkeen ympäristölaadun ohjaustyökalulta ja sertifiointijärjestelmältä, jota Rakennustietosäätiö RTS kehittää yhteistyössä alan yritysten ja järjestöjen kanssa, Niemi kertoo. Lisätietoa Kunnat.net - s ivustolta: – Sisäi lmasto ja energiatehokkuus SE 5–projektin aineisto: ht tp://shop.kunnat.net /product _detai l s.php?p=3163 – Harki t tua omistajuut ta toimi t i loihin (Harko) –projektin aineisto*): ht tp://shop.kunnat.net /product _detai l s.php?p=3206 Periaatteessa uusilla toteutusmalleilla olisi Korhosen mielestä mahdollista saada parempia tuloksia. Ongelmana vain on, et-tä yleensä näitä käyttävät vain suuret orga-nisaatiot, joilla on riittävästi omaa henkilö-kuntaa ja mahdollisuuksia sitouttaa henki-lökuntaa pitkäaikaisesti näihin projektei-hin. Pienillä ja keskisuurilla kunnilla näin ei yleensä ole. – Koordinaatiota joka tapauksessa tar-vitaan ja siinä esimerkiksi jo mainituilla, koko hankkeen koordinaattoreilla olisi oi-va työsarka. TUKIPOLITIIKKAA VOISI KEHITTÄÄ Tutkimus paljasti sisäilmaongelmien il-moittamismenettelystä kuitenkin huoles-tuttavan piirteen. Peräti 17 vastaajaa 54 kunnasta ilmoitti, että tieto sisäilmaon-gelmista saadaan pelkästään käyttäjien oireilun perusteella. – Käytännössähän silloin ollaan jo myö-hässä, ongelmat rakennuksessa ovat saat-taneet muhia jo pitkään ja pahentuneet. Hyvällä ennakoinnilla tämä vältettäisiin, Korhonen jälleen muistuttaa. Korhosen mielestä Suomen energiamää-räykset tuntuvat jo nykyisellään ylimitoi-tetuilta ja niitä ollaan taas kiristämässä. – Ei ole poissuljettu, että maahamme ol-laan rakentamassa uusia homepommeja. Tarvitaan pitkäaikaisia seurantatutkimuk-sia, jotta osattaisiin tehdä korjaavia toimia ennen kuin on myöhäistä. – Valitettavasti tilanne kunnissa on sel-lainen, että rakennuskannan ennaltaeh-käisevään ylläpitoon ei ole juuri missään päästy. Tämä johtuu jo aiemmin todetusta ylisuuresta rakennuskannasta, jonka yllä-pito on lähinnä ”tulipalojen sammutusta” – eli korjataan sitten, kun joku menee rikki. Pahoin pelkään, että tilanne vielä pahenee, kun sote-uudistuksen myötä kunnille jää käsiin lisää epäkuranttia rakennuskantaa. Niemi muistuttaa, että myös erilaisil-la avustuksilla ja tuilla on merkittävä vi-puvaikutus kuntien rakentamiseen ja kor-jaamiseen. – Energia-avustusten suhteen pidän ti-lannetta kohtalaisena, mutta sisäilmakor-jauksiin ei myönnetä tällä hetkellä avus-tuksia lainkaan. Paras tulos saataisiin, jos sisäilma- ja energiakorjauksiin myönnet-täviä avustuksia liitettäisiin yhteen. Ko-konaisuuden hallinnan voisi ottaa tuki-poliittisesti ohjaavaksi elementiksi, Nie-mi esittää. KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 5 – Kuntien investointeja katsotaan liikaa inves-tointiohjelmien kautta ja erillään käyttötalousbud-jetista, Jussi Niemi sanoo.


2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above