ENERGIAMÄÄRÄYKSET UUSIA PELISÄÄNTÖJÄ JA VAATIMUKSIA Uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräyksiä KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 1 valmistellaan vuoden 2016 aikana ”lähes nolla- energia” -tasolle. Myös korjausrakentamisen vaati- musten uskotaan tulevaisuudessa kasvavan. Muita uu-distuksia on tulossa nopeammalla aikataululla. Korjausrakentamisessa ei olla ympäristöministeriön yli-insinööri Jyrki Kauppisen mukaan laatimassa lähes nollae-nergia -vaatimusta. Informaatio-ohjauksen kautta yritetään kui-tenkin viedä korjauskohteitakin mahdollisuuksien mukaan aina lähes nollaan saakka. – Joissakin korjauskohteissa se on mahdollista, hän arvioi. – Taloudellisuusperiaate pitää suurimmat ylilyönnit pois kor-jausrakentamisesta. Kuitenkin uudisrakentamisen tason ja vaa-timusten kasvun myötä myös korjausrakentamisen vaatimukset tulevaisuudessa kasvavat, joskin hitaammin ja tapauskohtaisesti, asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT ry:stä puo-lestaan arvioi. MÄÄRITTELY TÄSMENTYY Kaikkia rakennusmääräyksiä ollaan uudistamassa siten, että jat-kossa on tarkoitus määritellä nykyistä täsmällisemmin, mitkä säännöt koskevat korjausrakentamista. Nyt uudisrakentamisen määräyksiä sovelletaan sekä uudis- että korjausrakentamisessa niiltä osin, kun korjausrakentamisesta ei ole mainintaa. – Tästä seuraa luonnollisesti melkoista hajontaa tulkinnoissa valtakunnallisesti ja asia pyritään korjaamaan. Uskon uudistuk-sen helpottavan rakennusten omistajien, suunnittelijoiden ja toi-meenpanevan viranomaisen työtä. Myös korjauksista mahdolli-sesti seuraavien velvoitteiden ennustettavuus paranee. Sillä on merkitystä esimerkiksi kiinteistökaupoissa, jos kohteessa jää os-tajalle korjattavaa, Kauppinen ennakoi. Energiatehokkuudessa tehtiin pari vuotta sitten eri säännöt uu-dis- ja korjausrakentamiselle. Nyt olisi tarkoitus tehdä sama muu-tos kaikkiin muihinkin asioihin, esimerkiksi hissien asennuksiin paloturvallisuuden suhteen ja rakennuksen ääneneristykseen. – Valmistelutyö on vielä kesken, mutta kun tiedetään esimer-kiksi jälkiasennettujen hissien vievän tilaa portaista, niin ehkä tähän on tulossa jotain uusia pelisääntöjä – nythän on ollut eri-laisia tulkintoja eri puolilla Suomea. TERVEELLISYYS KOROSTUU Kokonaan uutta asetusta ollaan laatimassa rakennusten kosteus-turvallisuudesta. Se on tarkoitus saattaa lausunnolle loppuvuodes-ta 2016. Asetuksessa annetaan tarkempia säännöksiä rakennuksen terveellisyyteen liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista ja mikro-biologisista olosuhteista niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Kauppinen muistuttaa, että sisäilma-asiat on otettu huomioon jo ympäristöministeriön asetuksessa vuodelta 2013, joka koskee raken-nuksen energiatehokkuuden parantamista korjaus- ja muutostöissä. – Asetusta noudattamalla ei pysty sisäilmaa pilaamaan. Ener-gialaskennassa otetaan jo nyt huomioon sisäilmaston tasoon liit-tyviä seikkoja, kuten ilmavirrat ja sisälämpötila. Hyvästä sisäil- mastosta täytyy muistaa huolehtia myös olemassa olevan raken-nuksen huolto-, korjaus- ja muutostöissä, hän korostaa. SOVELLUSVAIKEUKSIA ODOTETTAVISSA? Rakennusmääräyksiä koskevan uudistustyön pitäisi valmistua suunnitelmien mukaan vuoden 2017 alussa. Samalla kaikki lo-putkin rakennusmääräykset muutetaan asetusmuotoon. Asetuk-sen voimaantulossa on vuoden siirtymäaika. Entä miten normien purkutalkoot etenevät määräysten uudis-tustyön ja uuden kosteusasetuksen laadinnan lomassa? – Esimerkiksi Rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa kos-kevat määräykset ja ohjeet (D2) sisältävät 43 määräystä, 107 oh-jetta, 2 liitettä ja yhteensä 32 sivua. Hallituksen esityksen kans-sa lausuntokierroksella ollut ympäristöministeriön vastaava ase-tusluonnos sisältää 27 pykälää ja siinä on 11 sivua. Tämä on yksi tapa tehdä normien purkua, Kauppinen vastaa. Rakennusalan suunnittelijoita ja työnjohtoa koskevien päte-vyysvaatimusten soveltamisessa on Kemppaisen mukaan ollut ongelmia vuosi sitten tehdyn päivityksen jälkeen. – Näemme pian todennäköisesti enemmänkin heittelyä vaati-mustasojen soveltamisessa, koska viranomainen ei voi antaa ra-kennusmääräysten tapaan asetuksissa sovellusohjeita. Kaisa Salminen
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above