VOC-PÄÄSTÖT – Tutkimuksia edesauttavat huolelliset ja kattavat lähtötiedot esimerkiksi raken-nusten iästä ja historiasta, piirustuksista, mahdollisista aikaisemmista tutkimuksis-ta ja korjauksista, talotekniikasta, materi-aaleista, käyttäjien kokemuksista, jopa sii-voustiedoista, Lämsä kertoo. – Yleinen ongelma on dokumentaation puutteellisuus tai se, ettei aiemmista tut-kimuksista löydetä dokumentointeja. Isot kiinteistönomistajat ovat lähteneet raken-tamaan tietojärjestelmiä, mutta sielläkin voi olla puutteita tiedon tallentamisessa. Näytteitä tuodaan eri puolilta Suomea Inspectan laboratorioon. Laboratoriohen-kilökunta ohjeistaa varsinaista tutkijakun-taa – kuten sisäilma-asiantuntijoita tai kun-totutkijoita – ja tutkii asiantuntijoiden la-boratorioon tuomat näytteet. – Joskus on kyse yksinkertaisesta on-gelmasta, mutta pahimmillaan ongelman ratkaiseminen voi viedä vuosikausia ei-kä syytä aina löydetä. Riippuu vähän ti-laajasta, missä vaiheessa kynnys on niin korkea, että rakenteita avaavia tutkimuk-sia aletaan tehdä. Inspectan laboratoriolaitteilla etsitään rakennusmateriaaleista vaurioitumiseen viittaavia merkkiaineita. LATTIAMATERIAALIEN ONGELMIA YHÄ VAIKEAMPI HAVAITA Lähes kaikki suomalaiset valmistajat ja mate-riaalitoimittajat ovat hakeneet M1-luokituksen. Selvitysten mukaan päästöt ovat vähentyneet selvästi. Lattiamateriaalien ongelmia on kuiten-kin entistä vaikeampi havaita. – Esimerkiksi pehmittimien käytöstä on pit-kälti luovuttu, mutta vanhoja materiaaleja tulee edelleen sisäilmakohteissa jatkuvasti vastaan. Pehmittimen hajoaminen on tyypillisesti ollut selkeä merkki ongelmasta. Materiaalivalmistei-den muutosten myötä lattiarakenteen ongelman havaitseminen on kuitenkin aikaisempaa haas-tavampaa, Virpi Lämsä Inspectasta kertoo. Rakennusmateriaalien vähäpäästöisyyttä luokitellaan Suomessa vapaaehtoisella M1-jär-jestelmällä. Se julkistettiin samassa yhteydessä 20 | KORJAUSRAKENTAMINEN Sisäilmayhdistyksen sisäilmastoluokitusjärjes-telmän kanssa parikymmentä vuotta sitten. M1-merkki kertoo siitä, että tuote on testattu asiallisissa olosuhteissa ja täyttänyt asetetut vaatimukset. Rakennustietosäätiön asiantunti-jaryhmä tarkistaa laboratoriomittausten tulok-set ja myöntää M1 -luokituksen materiaalille. ASENNUSTYÖN TURVALLISUUS KOROSTUNUT Rakennusmateriaalit jaetaan vähäpäästöisyy-den mukaan kolmeen luokkaan. Parhaassa eli M1-luokassa asetetaan kovimmat vaatimukset esimerkiksi ammoniakin, formaldehydin ja karsinogeenisten aineiden pitoisuuksille. Käytännössä M1-luokan vaatimukset usein ylitetään. – Tuotevalmistajat kehittävät tänä päivänä mittaustapoja ja tuotteita tekeillä olevan eu-rooppalaisen CD-emissiostandardin vaatimusten mukaisesti. Mittaamme esimerkiksi tuottei-demme emissiot jo kolmen päivän kuluttua asennuksesta. Pidän sitä erittäin tärkeänä työympäristön ja asennustöiden kannalta. M1-luokituksen mukaan mittaukset tehdään vasta 28 vuorokauden kuluttua, tutkimus- ja kehityspäällikkö Kari Holopainen Nantenista totesi keväällä sisäilmaseminaarissa. Holopainen esitti myös toiveen, että yksit-täisten tuotteiden sijaan alettaisiin luokitella ja mitata kokonaisia lattiamateriaalijärjestelmiä. Lisäti e toa: www. rakennusti e to.f i ”Yleinen ongelma on dokumen- taation puutteellisuus tai se, ettei aiemmista tutkimuksista löydetä dokumentointeja.”
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above