merkiksi silloin, jos betoni on päässyt kas-tumaan ja lattiamateriaalit hajoavat. Kaik-ki altistuvat henkilöt eivät kuitenkaan saa selkeitä terveyshaittoja. MONINAISIA ONGELMIA VOC-yhdisteitä esiintyy sisäilmassa ylei-sesti; niitä voi haihtua paitsi rakennus- ja sisustusmateriaaleista myös siivotessa ja ruoanlaitossa. Lämsän mukaan ei pidä huolestua liikaa, koska kaikki yhdisteet eivät ole haitallisia. – VOC-päästöt eivät välttämättä aiheuta sisäilmaongelmia, mutta ne voivat kertoa joko yksin tai muiden tekijöiden kanssa eri-laisista kosteusongelmista. Yleisin ongel-ma tulee ilmanvaihdon puolelta. Heikos-ti hallittu ja ylläpidetty ilmanvaihto sekä väärin säädetyt painesuhteet aiheuttavat jo yksinään ongelmia. Sen lisäksi ne ko-rostavat usein muista tekijöistä aiheutu-via sisäilmaongelmia. Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa huoneilmasta kaasumaisia ja hiukkasmai-sia epäpuhtauksia, jotka ovat peräisin irtai-mistosta, rakenteista, ihmisistä ja heidän toiminnoistaan. Samalla tavalla halutaan päästä eroon kosteudesta ja ylimääräises-tä lämmöstä. – Huonon sisäilman lähde ei ole aina ra-kenteissa, kuten usein väitetään. Myös ul-koilman vaikutukset ovat suurempia kuin on ajateltu. Merkittäviä ulkoilman epäpuh-tauslähteitä ovat liikenne, teollisuus, pien-poltto ja siitepölyt, Lämsä muistuttaa. LINOLEUMISTA VOIMAKKAAT PÄÄSTÖT Rakennusmateriaaleista haitallisimpia päästöjä aiheuttavat Lämsän mukaan usein linoleum-matto ja siinä runsaina esiinty-vät aldehydit ja hapot. Formaldehydi kuu-luu myös aldehydien ryhmään, mutta se on varsinaisia VOC-yhdisteitä haihtuvampi. – Aldehydeistä formaldehydi ja asetal-dehydi ovat erittäin haihtuvia, ärsyttäviä ja muodostavat limakalvoilla pysyviä si-doksia, hän toteaa. Luonnonmateriaaleista ajatellaan usein, että ne ovat turvallisia, mutta kasvimaail-mastakin löytyy paljon myrkkyjä ja ärsyt-täviä yhdisteitä. – Siivouksen helppous pitäisi huomi-oida nykyistä paremmin jo suunnittelu-vaiheessa. Esimerkiksi linoleum aiheut-taa voimakkaita ominaispäästöjä, vaikka sitä mainostetaan luonnonmukaiseksi ja kulutuskestäväksi. Ilmeisesti linoleumin suosio julkisella puolella käytetyissä lat-tiamateriaaleissa on kasvamassa, mut-ta minusta se on aika vaativa materiaali; emäksisiä puhdistusaineita ei saa käyttää ja se on kosteudellekin herkkä, hän toteaa. SIIVOOJALLE PÄÄNVAIVAA Siivooja altistuu työssään monille eri sii-vousaineille ja päästöille. – Jos tiloissa on muovimattoa ja linoleu-mia, tietääkö siivooja mikä on tehty mis-täkin materiaalista ja mitä siivousainetta pitää käyttää? Erikoislinoleumeja on hoi-dettava omalla tavallaan. Siivoojalle se on aikamoinen päänvaiva! Pölyhiukkasiin sitoutuu monenlaisia epäpuhtauksia heikommin haihtuvista ke-miallisista yhdisteistä aina mikrobitoksii-neihin, joita voi esiintyä homevauriokoh-teissa. Runsas hiukkaspitoisuus itsessään lisää ylähengitysteiden ja silmien ärsytys-oireita. Kiinteistöjä pitää paitsi siivota myös käyttää oikein; esimerkiksi asuinkerros-taloon ammattimainen maalaustoiminta ei kuulu. – Sisustuksellakin voidaan heikentää sisäilman laatua. Näin voi käydä helposti, jos ostetaan ulkomaisia luokittelemattomia huonekaluja, Lämsä täydentää. HALPISMATERIAALEISSA ENEMMÄN RISKEJÄ Usein syy vaurioihin on lattiamateriaalin alustan kosteus, mutta myös betonin korkea emäksisyys tai tasoitekerroksen puuttumi-nen voivat olla syynä vaurioihin. Lattiamate-riaali voi irrota, siihen voi tulla värimuutok-sia tai se voi hajota kemiallisesti. Yksi häly-tysmerkki on sekin, että liima saippuoituu. – Sekä matto että liima voivat vaurioi-tua, jos niihin pääsee emäksistä kosteutta. Näin voi käydä etenkin jos on käytetty hal-poja ulkomaisia materiaaleja tai jos mate-riaalien yhteensopivuussuosituksia ei ole noudatettu, Lämsä toteaa. – Vaurioita ei voi aina havaita paljaalla silmällä tai hajun perusteella. Lisäksi tar-vitaan sisäilmamittauksia ja materiaalitut-kimuksia. Huoneilmaan voi vapautua betonin kos-tuessa yhdisteitä, joita ei muuten vapautui-si. Yksi niistä on VOC-yhdisteisiin kuulu-va 2-etyyli-1-heksanoli (2-EH), jonka pitoi-suudelle sosiaali- ja terveysministeriö asetti reilu vuosi sitten raja-arvon. Työterveys-laitoksen mukaan 2-EH voi aiheuttaa suu-rina pitoisuuksina akuutteja ärsytystyyp-pisiä oireita. – Käytännössä se on kuitenkin harvi-naista, koska kosteusongelman yhteydes-sä esiintyy vain harvoin näin suuria pitoi-suuksia, Lämsä toteaa. Kunnollinen ilmanvaihto poistaa yleen-sä epäpuhtaudet sisäilmasta, mutta jos ra-kenteisiin pääsee ulkopuolelta kosteutta, tilannetta on vaikea hallita. – Hyvällä ilmanvaihdolla ja tuuletuksella voi vähentää ilmassa olevia päästöjä, mutta se ei ole korjaustapa. Jos tiiviinkin lattiama-ton alla on kosteusvaurio, se aiheuttaa yleen-sä sisäilmariskin; epäpuhtaudet löytävät ta-vallisesti tiensä sisäilmaan. Tutkimuksis-sa tulee pyrkiä selvittämään ongelman syy. AINA SYYTÄ EI LÖYDETÄ Inspecta tutkii sisäilmaongelmia Oulus-sa kemian laboratoriossaan, jonka toi-minta on laajentunut viime aikoina myös VOC-mittauksiin. Sisäilmaa tutkitaan yleensä poissulkumenetelmällä eli käy-mällä läpi mahdollisia sisäilmaa heiken-täviä tekijöitä yksi kerrallaan. ”Siivouksen helppous pitäisi huomioida nykyistä paremmin jo suunnitteluvaiheessa”, Virpi Lämsä korostaa. KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 9
2016 Korjausrakentaminen | No3
To see the actual publication please follow the link above