Page 29

2016 Korjausrakentaminen | No2

KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 9 montin lopputuloksesta tulee ja pääsee vaikuttamaan päätöksiin. Kun ihmiset ymmärtävät, miltä asunto näyttää ennen kuin remontti edes alkaa, se helpottaa viestintääkin. Kuva rappukäytävästä ennen ja jälkeen (mallinnuskuva) remontin. Rappukäytävän remonttia voi pelata vaikka 3D-laseilla ja nähdä remontin lopputuloksen etukäteen. Se helpottaa päätösten tekoa ja pettymysten hallintaa. HYVÄKSYNTÄÄ HANKKEILLE Aluehankkeita mallintamalla haetaan hyväksyntää poliitikoilta ja muilta kansalaisilta. Esimerkiksi Helsingin Kruunusiltojen virtuaalikierros kestää alle minuutin. Lennolle lähdetään Kalasataman edustalta ja vauhti on sen verran ripeä, että korkean paikan kammosta kärsivän kannattaa istahtaa penkille, jos on 3D-lasit päässä. Samantapaisia videoita tai 360 asteen panoraamoja (Building Information Model) eli tietomalli esittää rakennuksen geometrian kolmiulotteisesti tiedot digitaalisesti on tehty esimerkiksi Aviapoliksen, Vuoreksen ja Turun kauppatorin alueista. – On huomattu, että valitukset ja pelot vähenevät, kun ihmiset ymmärtävät paremmin mistä on kyse. Tai jos rakennushankkeessa BIM joku asia hiertääkin, se ymmärretään paremmin, Viita-aho kertoo. Kaikenlaisten mallien ja havainnollistavan materiaalin vieminen nettiin alkaa olla Viita-ahon mukaan niin korjaus- kuin uudisrakentamisessa melko yleistä. – Seuraavana kaupunkimallien eri sijainteihin aletaan sitoa ylläpidollisia tehtäviä ja keskustelujakin, sekä ammattilaisten että kansalaisten kesken. Moni kaupunki on ollutkin aktiivinen tässä. HYPPY TUNTEMATTOMAAN Virtuaaliseen tehtävienohjaukseen on kehitetty Viasys VDC:ssä vuoden verran uutta työkalua, jonka avulla voidaan lajitella suunnittelu- ja urakointialoja sekä erilaisia tehtäviä ja vastuuttaa työntekijöitä. Vastaavia työkaluja on käytetty jo pitkään IT-alalla, mutta ne eivät Viita-Ahon mukaan sellaisenaan sovellu rakennusalalle, koska paikkatiedon merkitys on niin keskeinen. Tehtäväkortissa käydään keskusteluja, tehdään tarkastuslistoja, liitetään tiedostoja ja määritetään tehtäville paikkatietoja. Portaalista nähdään, missä työntekijät työskentelevät ja miten paljon tehtäviä heillä on hoidettavanaan. – Tiedon jakaminen voi tuntua hypyltä tuntemattomaan, koska enää ei käy se peli, että et ole suunnitellut tulevaisuutta tai et saa aikaiseksi sovittuja asioita. Toisaalta voidaan reagoida, jos jollakin on liikaa tehtäviä ja jakaa ne tasaisemmin tiimin kesken. – Nykyisessä suunnitteluprosessissa kaikilla osapuolilla menee kokoukseen tyypillisesti kaksi tuntia aikaa ja matkaan ehkä vähän yli tunti. Kokouksessa todetaan mitä kukakin on tehnyt ja mitä hän tekee seuraavaksi. Kun tämä tehdään etukäteen omalta koneelta, kokous voidaan pyhittää ongelmanratkaisua ja tärkeiden asioiden edistämistä varten, Viita-aho toteaa. VIRTUAALISTA TEHTÄVÄNOHJAUSTA Viasys VDC on pilotoinut virtuaalista tehtävänohjausta tarjouksen teossa, johtoryhmä- ja kehitysryhmätyöskentelyssä, muutamassa infrahankkeessa ja talohankkeessa. Mukana oli yksi korjaushankekin. Yksinkertaisuudessaan työkalun käyttö tapahtuu suunnittelemalla virtuaalisia posti it -tehtävälappuja ja hankkeen seinälle ja viemällä työnohjausnäkymään tulevat tehtävät kartalle. – Ketterämieliset ottavat työkalun nopeasti käyttöönsä. Isoimmat esteet ovat ihmiset itse; jos muutama tiimin jäsen ei käytä työkalua, ei voida luottaa siihen, että järjestelmä on ajan tasalla. Parhaat tulokset saavutetaan, kun projektipäällikkö ottaa työkalun omakseen, jolloin muut kyllä seuraavat, Viita-aho toteaa. – Yhdessä tekeminen on toki edelleen tärkeää, mutta kokousten välissä voidaan tehdä yhteistyötä myös virtuaalisilla välineillä.


2016 Korjausrakentaminen | No2
To see the actual publication please follow the link above