”SUUNNITTELUN OHJAUS TOTEUTUU TOKI NYKYISILLÄKIN ROOLEILLA JA OSAPUOLILLA, MUTTA ILMAN YHTEISTOIMINTAMALLIA SE EI MEIDÄN MIELESTÄ ONNISTU. EI KUULU MULLE -ASENNE ON NIIN YLEINEN.” KORJAUSSUUNNITTELIJOITA TARVITAAN Keinänen on alkujaan korjausrakentajia; ura alkoi Helsingin Vallilassa puutaloja korjaamalla. Ensimmäiset kannettavat tietokoneet tulivat samoihin aikoihin työmaille. Yli 30 vuotta myöhemmin hän johtaa yritystä, jossa käytetään yli 80 erilaista suunnitteluohjelmaa ja isoja korjaushankkeita mallinnetaan siinä missä uudishankkeitakin. Ala on Keinäsen mukaan niin tietoteknistynyt, että monenlaista osaajaa tarvitaan aina rakenteiden mitoituksesta suunnitteluun ja mallinnukseen. A-Insinööreillä kuten muillakin alan yrityksillä on jatkuva pula kokeneista projektipäälliköistä ja rakennesuunnittelijoista. Hän näkee valtavasti potentiaalia kiinteistön 26 | KORJAUSRAKENTAMINEN ylläpidossakin, mutta mallinnuksen suhteen ohjelmistotalot ovat vielä ideatasolla. Kun tietomallit lukitaan eikä niihin saada koskea, se ei suoranaisesti paranna niiden markkinoita. Markkinat ovat sinällään suotuisia. Korjaus- rakentamisen tasaisen varma kasvuvire on pitänyt suunnittelijat kiireisinä. Korjaussuunnittelu on kehittynyt Keinäsen mukaan vuosien saatossa omaksi erikoisalakseen. – Korjausvelka ei ole kutistunut ja korjaamista riittää; putki- ja julkisivuremppoja sekä käyttötarkoituksen muutoksia toimistoista asunnoiksi on paljon. – Usein tiivistetään kaupunkirakennetta korjaamalla vanhaa ja rakentamalla uutta. Korjaamisen sijaan pitäisikin alkaa puhua uudistamisesta, hän toteaa. YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVIÄ TYÖKALUJA Tilaajan tavoitteisiin suunnittelu eli Target Value Design (TVD) tarkoittaa yhteistoiminnallista suunnitteluprosessia, jossa suunnitellaan yhteistyössä ratkaisut ja ohjataan niiden toteutusta siten, että varmistetaan paras mahdollinen arvon tuotto tilaajalle ja käyttäjille. Budjetti on yksi suunnittelukriteereistä. Prosessi edellyttää hyvää yhteistyötä ja tiedonkulkua osapuolten kesken, joten erilaiset yhteistyömenetelmät kuten Big Room tukevat sitä. Yhteistyöhön osallistuvat tilaajat ja käyttäjät, suunnittelijat, rakentajat kustannuslaskijoineen sekä avainalihankkijat. Hyötyihin perustuva valintamenettely eli Choosing by Advantages (CBA) on päätöksenteon menetelmä, jossa arvioidaan vaihtoehtojen ja niiden ominaisuuksien välisiä eroja ja hyötyjä. Tavoitteena on paitsi parantaa päätöksentekoa myös muodostaa yhteisymmärrys päätösten seurauksista. Apuvälineinä hyötyjä suhteutettaessa käytetään tarkkaa terminologiaa, värikoodeja ja taulukointia. Ne auttavat ymmärtämään arvon suhdetta kustannuksiin. Riippuvuusmatriisi eli Design Structure Matrix (DSM) on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa projektin tehtävien välisiä riippuvuuksia sekä löytää optimaalinen suoritusjärjestys. Riippuvuussuhteet esitetään matriisitaulukossa, jonka tyypillinen elementti on tehtävä. Matriisia voi kuitenkin hyödyntää myös tunnistamaan henkilöiden keskinäisiä sekä henkilöiden ja tehtävien välisiä riippuvuuksia. Visuaaliset aikataulutekniikat ovat yleistyneet viime vuosina tuotannon suunnittelussa. Suosiota ovat saaneet esimerkiksi käännetty vaiheaikataulu ja viikkosuunnittelu seinätauluilla, joita käytetään usein Last Planner -menetelmän yhteydessä. Näitä tekniikoita on alettu käyttää yhä enemmän myös silloin, kun koordinoidaan suunnittelutyötä ja tahditetaan projektin päätöksentekoa. Seinätaulussa kuvataan suunnittelutehtävät kestoineen post it -lapuille ja muodostetaan yhteisymmärrys suunnittelutyön etenemisestä eri suunnittelualojen kesken. Tällä menettelyllä halutaan varmistaa, että lähtötiedot saadaan päätöksentekoon ja toisaalta estää turhaa suunnittelutyötä. Tietotekniset työkalut Suunnittelutyön ohjaukseen, koordinointiin ja tiedonvälitykseen on olemassa erilaisia tietokoneohjelmia ja työkaluja. Ne jäljittelevät usein reaalimaailman prosesseja ja mahdollistavat ”läsnäolon” ja osallistumisen silloinkin, kun ei voida olla yhteisessä fyysisessä tilassa. Tiedonjaossa perinteisten projektipankkien rinnalle tarjotaan yhteisiä tietomalleja ja -servereitä. Jo pitkään on ennustettu rakennushankkeiden hallinnan siirtyvän virtuaalisille ryhmätyöalustoille, joissa tiedonvaihtoa voitaisiin käydä sosiaalisen median tapaan. Jostain syystä kehitys ei ole kuitenkaan kulkenut siihen suuntaan vaan yksinkertaiset ryhmätyömenetelmät seinälappuineen kasvattavat suosiotaan. Big Room Big Room on alkujaan yhteinen tilaajien, suunnittelijoiden ja rakentajien työskentelytila. Suomessa on vähän projekteja, jotka mahdollistavat pitkäaikaisen työskentelyn vain yhden projektin parissa, joten Big Room -käsite on käytännössä yleistynyt tarkoittamaan erilaisia yhteistyömenetelmiä, tilanteita ja tiloja, jossa projektin osapuolet kohtaavat ja joissa yhteistyötä edistetään systemaattisesti. Kaisa Salminen Lähteenä on käy tet ty mm. lci .f i - s ivustoa – Tuntevatko suunittelijat kaikki rakennusmateriaalit ja niiden yh- distelmät tarpeeksi hyvin, jotta voidaan tehdä toiminnallisesti ja taloudellisesti oikeita valintoja? Osataanko yhdistää uutta ja vanhaa? HENKILÖ
2016 Korjausrakentaminen | No2
To see the actual publication please follow the link above