komponenttina on kiinteän kokonaishinnan sijasta urakoitsijan palkkio. Hinnan ja laadun painoarvot voivat olla esimerkiksi 70 ja 30. TILAAJA MÄÄRÄÄ ALKUTAHDIT Senaatin toteutusmuotojen uudistusprosessin tuloksena syntyi 2014 Kärkihanke malli. Sitä kehittänyt, nykyisin A-Insinöörit Oy:n rakennuttamisjohtajana vaikuttava Juhani Karhu korostaa, että osapuolten välille tulee synnyttää ilmapiiri, joka henkii luottamusta ja arvostusta toisia kohtaan. Tilaaja luo alkutahdit onnistuneelle hankkeelle ja varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan, riskit hallitaan ja mahdollisuudet hyödynnetään. On kyettävä löytämään parhaiten hankkeeseen soveltuva toteutusmuoto sekä kilpailutusmalli, jolla saavutetaan asetetut tavoitteet. Tämä vaikuttaa koko hankkeen kulkuun. – Toteutusmuodon valinta on strateginen päätös, johon vaikuttavat tilaajan organisaation resurssit, ajankäyttö ja osaaminen. Lisäksi siihen vaikuttavat hankkeen taloudelliset, ajalliset ja laadulliset tavoitteet, riskien hallinta sekä hankkeen erityispiirteet, Karhu muistuttaa. TASAPUOLISUUTTA KAIVATAAN Boost Brothersin Sivunen näkee laadullisten kriteerien esteenä urakoitsijoiden ja tilaajan välisen syvän luottamuskuilun. 16 | KORJAUSRAKENTAMINEN – Hankintamuoto pitää räätälöidä hankkeen mukaan – tämähän on sitä varsinaista rakennuttajan ammattitaitoa, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström linjaa. Tilaaja luo alkutahdit onnistuneelle hankkeelle ja varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan, riskit hallitaan ja mahdollisuudet hyödynnetään. Usein urakoitsijat epäilevät, että tilaaja ei kerro hankinnan aikana kaikkia tiedossaan olevia asioita. – Tilaajien on rakennettava systemaattisesti luottamusta urakoitsijoiden kanssa koko hankintamenettelyn ajan. Vastavuoroisesti urakoitsijan on aktiivisesti tuotava hankinnan ajan omia ehdotuksiaan esiin ja pyrittävä syvällisesti ymmärtämään tilaajan tarvetta. Kun näin ei ole, tarjoukset eivät vastaa tarvetta. Pohjola Rakennuksen Juha Metsälän mielestä pääurakoitsijoille sopii hyvin, että hinnan rinnalla kilpailutetaan laatua, kunhan vertailu on tasapuolista. – RALA on tässä avainroolissa, koska referenssit ja asiakaspalaute ovat tärkeitä. Tilaajien kannattaa hyödyntää urakoitsijoiden ja toimittajien suunnittelun johtamisosaamista. Isoissa yli kahden miljoonan urakoissa voisi kiinteä korvaus olla kuusi prosenttia, aikataulun pito kaksi, sen alitus kaksi ja laadusta kaksi prosenttia, hän ehdottaa. INNOVAATIOILLE PIDEMMÄT VASTUUAJAT Sähköurakoitsijoiden puolelta asiaa arvioiva Olli-Heikki Kyllönen pitää puolestaan ongelmana sitä, että toimittajavalinnan jälkeen vaihdetaan usein tuotteita ja ratkaisuja muodollisesti samantasoiseen, mutta halvempaan ja käytännössä huonompaan. – Miksei joskus vaihdettaisi vaikkapa kalliimpaan, jos se on selvästi parempi kuin alun perin kysytty. Kaiken kaikkiaan tämä on kyllä muna–kana-juttu, jossa aloite on tilaajalla. Mielellään urakoitsijat ja tavarantoimittajat varmasti näitä tarjoavat, jos on edes kohtuullinen toive, että niitä joskus tilattaisiin. Senaatti on käyttänyt pitkään myös tuoteosakauppaa, mikä ei kuitenkaan ole laajentunut moneen tuotteeseen. Siinä esimerkiksi hissiurakoitsija löysähköjen reunaehtojen pohjalta vastaa suunnittelusta, toteutuksesta ja takuuajan huolloista. RAKLI on kerännyt hankintaklinikoil- taan kokemuksia SR-urakastakin, jossa nähdään laajat mahdollisuudet uusille ratkaisuille. Niiden osalta edellytetään pidempää kuin kahden vuoden vastuuta ja takuuaikaa. – Tilaaja joutuu arvioimaan uusien tuotteiden toimivuutta ja vaikutusta kiinteistön elinkaarikustannuksiin, mikä voi rajoittaa innovaatioiden pääsyä markkinoille. Jos tutkimustuloksia ja referenssejä on kuitenkin käytettävissä, madaltuu kynnys hyväksyä vaihtoehtoisia, uusiin tuotteisiin pohjautuvia ratkaisuja, rohkaisee Peltonen lopuksi. UUDISTUKSET ETENEVÄT TAHMEASTI Vuosikymmenen julkisia hankintoja ohjanneen lain uusiminen on viivästynyt jälleen. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi maaliskuun alussa, että hallituksen esitys luovutettaisiin edus- kunnalle viimeistään kesäkuussa. Näin ollen niiden voi olettaa olevan voimassa aikaisintaan loppuvuodesta 2016. Lain odotetaan tuovan joustavuutta laadun suuntaan. Jatkossa täytynee valinnassa pelkän halvimman hinnan käyttö perustella, tosin ei tavarahankinnoissa. Lisäksi lakiin tullee suositus markkinakartoituksesta ennen kilpailuttamista ja innovaatiokumppanuuden mahdollisuus. Senaatti-kiinteistöjen Juha Lemström us- koo, että julkiset hankkijat katsovat rohkeam- min lain mahdollistamia vaihtoehtoja. Hinta- elementti on niissä mukana, mutta sen ei tarvitse olla ainoa hankintakriteeri. Siirtymävaiheeseen on tuonut epäselvyyttä EU:n hankintadirektiivien kanssa yhdenmukainen ilmoittamisjärjestelmä, jonka käyt- töönotto tapahtui 18.4.2016 – jo ennen kansallista hankintalainsäädäntöä. Tähän liit- tyen TEM on julkaissut tiedotteessaan listan direktiivien määräyksistä, jotka ovat ministeriön näkemyksen mukaan tästä lähtien ehdottomina oikeusvaikutuksen piirissä. Isona muutoksena pidetään sitä, että tarjousasiakirjat on julkaistava 18.4. lähtien sähköisesti jo yhdessä hankintailmoitusten kanssa. Lisäksi neuvottelumenettelyssä vaaditaan alustavat tarjoukset ennen neuvotteluja ja isommista muutos- sekä lisätöistä julkaistaan hankintailmoitus. Lisät ietoa: www.ptc s.f i/f i/di rekti iviuudistus HANKINTAMENETELMÄT
2016 Korjausrakentaminen | No2
To see the actual publication please follow the link above