Vuonna 2000 Suomenlinna sai arvostetun Europa Nostra -palkinnon asiantuntevasta ja korkeatasoisesta restaurointityöstä. nitelmallisesti, hän sanoo. Dokumentit ovat hyvä pohja, kun priorisoidaan kunnossapidettävien kohteita ja laaditaan yksityiskohtaista korjausohjelmaa. Aineistossa on esitetty eri aikakausien kerrostumat, joiden määrittämiseen on tarvittu maan parasta rakennushistorian asiantuntemusta. Arkkitehtuurin historian emeritusprofessori Vilhelm Helander on yhtenä keskeisenä asiantuntijana tuonut oman vahvan panoksensa kunnossapidon ja restauroinnin käyttöön. Dokumenttiaineistosta on ollut mittava hyöty myös silloin, kun vanhojen rakennusten käyttötarkoituksia on muutettu. Tätä tarvetta on jatkuvasti siitä huolimatta, että tietty perusinfra ja peruspalvelut ovat pysyviä. Saarella toimivat muun muassa pelastuslaitos, rajavartiosto, kauppa, koulu, päiväkoti ja kirkko – lukuisten ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi. – Lisäksi täällä on kymmeniä eri alojen ammattilaisten työpajoja ja -huoneita. YHTEYKSIÄ OPETUKSEN JA KÄYTÄNNÖN VÄLILLE Petri Lyytikäinen tuli nykyiseen työhönsä korkeakoulumaailmasta. Hän on työskennellyt kahteen otteeseen ja yhteensä yli kymmenen vuotta korjausrakentami- Noin 40 ammattilaisesta koostuva, Petri Lyytikäisen johtama kunnossapitoyksikkö puolestaan vastaa siitä, että linnoitussaaren lähes 200 rakennusta ja kahdeksalle saarelle levittäytyvä 80 hehtaarin alue pysyvät käyttökunnossa. – Käytämme linnoitusmuurien korjaamiseen ja kunnossapitoon myös vankityövoimaa, jota on tarjolla oikeusministeriön alaisen rikosseuraamuslaitoksen kautta, Lyytikäinen kertoo. Suomenlinnan vankilan vangit ovat osallistuneet Museoviraston ohjauksessa tehtäviin peruskorjaus- ja entisöintitöihin hoitokunnan toiminnan alusta alkaen. Suomenlinnan rakennusten lisäksi vangit hoitavat maisemaa kunnossapitoyksikön määrittelemien tavoitteiden mukaisesti. Suomenlinnan hoitokunnan palkkalistoilla työskentelevät ammattilaiset ovat juuri korjanneet oman tukikohtansa, yhden saaren lukuisista muuratuista rakenteista. – Aloitimme välttämättömästä kattoremontista, kunnes päätimme, että samalla uusimme muun muassa ilmastoinnin, Petri Lyytikäinen kertoo. Myös hoitokunnan toimistossa on tiedossa pienimuotoisia korjaustöitä. Kyseiset toimistotilat otettiin käyttöön 1990-luvulla. Ennen sitä ne olivat asuntoja, joiden kokonaismäärä saarella on nykyisin noin 500. Asukkaita on runsaat 800, alle promille saaren vuosittaisesta kävijämäärästä. Runsas matkailijoiden määrä on Petri Lyytikäisen mukaan otettava huomioon sekä kuormitustekijänä että vaalimalla kulkureittien ja rakennusten kuntoa. HYVÄT DOKUMENTIT Petri Lyytikäinen kertoo ihmetelleensä, ettei hänellä kunnossapitopalvelut -yksikön päällikön paikkaa hakiessaan ollut edeltäjiä. Vastaavia töitä oli toki tehty ennenkin, mutta restaurointi ja ylläpito -yksiköiden alaisuudessa. – Yhteistyö on toki tiivistä – sekä hoitokunnan muiden yksikköjen että Museoviraston kanssa. Suomenlinnan restaurointiyksikkö on yhdessä Museoviraston kanssa tehnyt mittavan dokumentointityön, jonka tuloksia me voimme hyödyntää jatkuvasti. Ilman näitä dokumentteja olisi erittäin vaikea tehdä tätä työtä suunsen Professori Vilhelm Helander ja Petri Lyytikäinen tarkastelevat toimistoksi muunnetun rakennuksen sisäpintoja. kouluttajana ja koulutuksen suunnittelijana. Nämä vuodet opettivat hänelle muun muassa miten tärkeää on, että tutkimusmaailman ja rakennusalan kenttäväen yhteydet säilyvät tiiviinä. – Kannatan sitä Wisconsinin yliopistossa näkemääni käytäntöä, jonka mukaisesti yliopistotutkijat työskentelevät välillä yrityksissä ja päinvastoin. Se voisi toimia Suomessakin. Näin varmistettaisiin, että uusin tutkimustieto löytäisi perille tietoa käytännössä tarvitseville. Kentältä tulevat impulssit puolestaan auttaisivat kohdentamaan tutkimustoiminnan oikein, Lyytikäinen toteaa. Toisaalta hän korostaa oman työyhteisön keskinäisen ajatustenvaihdon suurta merkitystä. Työasiakuulumiset tulevat hänen mukaansa vaihdetuiksi usein jo aamulautalla. – Työpäivän päätteeksi käydään sitten läpi päivän tapahtumat. Sen pidemmälle työasiat eivät yleensä seuraa. Jos asuisin saarella, olisi luultavasti vaikea vetää rajaa työajan ja vapaa-ajan välille. Kyselijöitä riittäisi vapaa-ajallakin, hän sanoo. Juuri nyt Petri Lyytikäisen isoimmat kiireet liittyvät tunnelikorjauksen allianssiurakan valmisteluun. – Kohde on allianssiurakaksi pienehkö. Toteutusmuoto on kuitenkin perusteltu, koska on erittäin vaikea määritellä yksityiskohtaisesti, mitä töihin tulee sisältymään, hän perustelee. ”Pelkästään vanhojen laastien koostumusta tutkitaan väitöskirjaksi asti.” KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 3
2016 Korjausrakentaminen | No2
To see the actual publication please follow the link above