– Kaikissa korjauskohteissa yksi haaste nousee aina ylitse muiden; on mietittävä minne IV-konehuone saadaan mahtumaan. Sijoittaminen vaatisi aina kunnon esisuunnittelun. Siihen taas valitettavan harvoin annetaan suunnittelijalle riittävästi mahdollisuuksia, hankkeen pääsuunnittelijana toiminut Heikki Hoppania Arkkitehtitoimisto Arcadiasta harmittelee. Yhdessä ilmanvaihtokoneessa on jäähdytyspatteri, joka palvelee henkilökunnan tiloja. Lisäksi jokaisen kerroksen osastokanslioissa on paikalliset jäähdytyskoneet. Rakennuksesta löytyy myös suuri joukko pienempiä erillispuhaltimia. – Tässä kohteessa jokainen hyrrä on osa automatiikkaa ja niitä voidaan ohjata keskusvalvomosta, Antti Salmela kertoo. Tupakansavun poistoon kiinnitettiin korjauksessa erityistä huomiota, sillä harvassa rakennuksessa lähes kaikki asukkaat polttavat kuten vankiloissa. Jokaisessa sellissä on oma tulo- ja poistoilmajärjestelmä. IV-koneissa lämmön talteenotto tapahtuu nestekiertoisen LTO-patterin avulla, jotta tupakansavu ei pääse sitä kautta leviämään ympäri rakennusta. Talotekniikan perussäädöt saatiin tehtyä syksyllä, mutta vasta ensimmäinen lämmityskausi näyttää, miten hyvin uusi talotekniikka onnistuu nipistämään vankilan energiakuluja. KALTERIT PYSYIVÄT IKKUNOISSA Jossain vaiheessa korjausurakkaa vankilan ikkunoissa yli 100 vuotta palvelleen vanhat kalterit olivat siirtyä historiaan. – Uusissa vankiloissa ei käytetä enää kaltereita vaan turvalaseja, Heikki Hoppania kertoo. Hänellä on kokemusta useiden vankilarakennusten suunnittelusta, myös Mikkelin vanhan vankilan yhteyteen vuonna 2012 valmistunut uusi puoli kuuluu niihin. Museovirastokaan ei kaltereiden poistoa vastustanut. Valmistuneen rakennuksen ikkunoissa kalterit kuitenkin edelleen ovat, sillä vankilan johto piti niiden vangeille välittämää viestiä edelleen tärkeänä. Arkkitehtisuunnittelun lähtökohta oli suojeltu rakennus, jonka julkisivu ja kat- torakenne haluttiin säilyttää. Rikosseuraamuslaitos ohjeet, joissa määritellään monet suunnittelun tavoitteet. – Laitos suunnitellaan itse asiassa e- nemmän henkilökunnalle kuin vangille, joka on siellä vain käymässä. Turvallisuus on tärkeintä. Ilkivaltaa ajatellen ei pintavetoja saa olla tai ne pitää vetää aivan katon rajaan, Hoppania sanoo. Läpinäkyvyyttä ja avaruutta haluttiin säilyttää, mutta ohjeiden mukaisesti ennen avointa tilaa olleet sellikerrokset jouduttiin myös modernit keittiöt laitteineen. – Keittiön idea on Risesta lähtöisin, toivotaan että vangit kokkailisivat niissä. Kun siviiliin pääsy koittaa, on eduksi jos osaa laittaa itse ruokansa. Työtoiminta ja erilaiset kuntouttavat toimintaohjelmat kuuluvat vankilan sään- nönmukaiseen päiväjärjestykseen. – Vankilassa herätään seitsemältä, puoli kahdeksalta lähdetään opiskelemaan tai töihin. Jokaiselle vangille on oma suunnitelmansa. Niillä, jotka eivät osallistu toimintaan, menee huoneiden ovet kiinni ja ulkoilu alkaa pyöriä, Arto Räsänen kertoo. Korjauksen jälkeen kaikki tämä tapahtuu modernin talotekniikan siivittämänä. Vaikka sitä talotekniikka ei kukaan missään voikaan nähdä. VANKILARAKENNUKSIA PÄIVITETÄÄN TÄMÄN PÄIVÄN VAATIMUKSIIN Suomessa on 26 vankilaa, suljettuja laitoksia on 15 ja avovankiloita 11. – Siitä lähtien kun Senaatti vuodesta 2001 on hoitanut vankiloiden kiinteistövarallisuutta, on niihin investoitu keskimäärin 21 miljoonaa joka vuosi – yhteensä 320 miljoonaa. Kunnossapitoon kuluu vuosittain noin 4,5 miljoonaa. Kertoja on Mika Kemppainen, hän toimii Rikosseuraamuslaitoksen asiakaspäällikkönä valtion kiinteistövarallisuutta hoitavassa Senaatissa. Vankiloiden määrä on pysynyt viime vuosina lähes samana. Ainoa toiminnoiltaan lakkautettu vankila löytyy Konnunsuolta. Helsingin Katajanokan vankilarakennus suljettiin, mutta tilalle perustettiin korvaava laitos Vantaalle. Oikeusministeriön ohjeistuksen mukaan vankiloiden määrään ei olla nyt puuttumassa. Uusia vankiloita ei siis ole suunnitteilla, mutta vanhojakaan ei olla lakkauttamassa. Se tietää vielä monien suurten perusparannushankkeiden käynnistymistä. – Pääosa maamme vankilarakennuksista on rakennettu ennen 1950-lukua, ja 1800-luvultakin on paljon rakennuskantaa. Rakennusten kunto on kaksijakoinen. On kohtuullisessa käyttökunnossa olevia rakennuksia, mutta myös täydellisen peruskorjauksen tarpeessa olevia, Kemppainen kertoo. Suuria hankkeita on käynnissä Helsingissä ja suunnitteilla Hämeenlinnassa sekä Keravalla. Helsingin vankilan kahden osaston perusparannustyöt kestävät vuoden osastoa kohti ja maksavat noin 20 miljoonaa. Kylmäkoskella on juuri valmistunut vankilan putkisaneeraus. Hämeenlinnan vankilaan on Rise on tehnyt suunnittelijoille nyt osastoimaan. Kerroksista löytyy turvallisesti ja energiatehokkaasti suunnitteilla uudet, paremmat toiminnallisuudet mahdollistavat tilaratkaisut ja uusi laajennusosa. Myös Keravalla tutkitaan kuinka vanhojen rakennusten tilaratkaisujen tehokkuutta voidaan parantaa. Uusien tilaratkaisujen sovittaminen vanhaan rakennuskantaan, suuntaus suuremmista selleistä kohti yhden tai kahden hengen sellejä, vanhojen rakennusten museaaliset arvot sekä uusi talo- ja turvatekniikka tekevät vankiloiden perusparannuksista kalliita. Vankiloiden korjaamisen avuksi on käynnissä pilotointivaiheessa oleva vankilakonsepti samaan tapaan kuin muissakin valtion rakennuksissa. Kyseessä on ensimmäinen erityistiloihin tehty konsepti suunnittelua ja rakentamista ohjaamaan. Ilmastointikoneille löytyi paikka ullakolta, jonne ne piti pujotella katto- ikkunoiden kautta. Holvi nousee tulo- ja poistoilma- koneiden väliin. Vastaavia konehuoneita löytyy ullakolta vielä kaksi lisää.
2016 Korjausrakentaminen | No1
To see the actual publication please follow the link above