KORJAUSRAKENTAMINEN | 4 5 nusinventointi, rakennushistoriaselvitys ja rakennuksen suojelu asemakaavalla tai lailla. Riikka Mäkipelkola kuvaamassa purkutöitä Jyväskylän yliopiston Seminarium rakennuksella. Kuva vuodelta 2007. Korjausten vaikutusta rakennuksen alkuperäisiin rakenteisiin on arvioitu myös rakennushankkeen suunnittelun aikana. Dokumentointia ovat tehneet yleensä rakennustutkijat, arkkitehtitoimistot ja ammattivalokuvaajat. Dokumentoija on toiminut tiedonvälittäjänä, joka voi esimerkiksi tiedottaa museoviranomaisia hankkeen etenemisestä. Hän on voinut välittää myös tietoja rakennuksen merkityksestä ja arvosta suunnittelijoille ja työmiehille. AIKAA VAADITAAN Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja suojelukohteiden dokumentointiin ei ole vielä kattavaa ohjetta. Erilaisten työmaadokumentointien tarve ja mahdollisuudet on kuitenkin huomattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keski-Suomen museo ja Jyväskylän Yliopiston Tiedemuseo ovat toimineet yhteistyössä löytääkseen erilaisiin kohteisiin sopivia dokumentointitapoja. Yleispätevän dokumentointiohjeistuksen laatiminen on koettu haastavaksi, koska kohteet ovat yksilöllisiä. Tavoitteet ovat erilaisia, kun tehdään dokumentointia esimerkiksi 1800-luvun hirsirakennuksista, 1970-luvun kouluista tai jälleenrakennuskauden omakotitaloista. Dokumentointi vaatii myös aikaa ja sitoutumista. Onko esimerkiksi kohteen omistajalla mahdollisuutta olla paikalla kuvaamassa rakennuksen korjausta kesken oman työpäivän? Ostopalveluna puolestaan asia pitää huomioida budjetissa. Rakennusten korjaus- ja muutostöiden dokumentoinnin perusperiaatteet eivät merkittävästi poikkea muusta dokumentointityöstä. Esimerkiksi Keski-Suomen museon kokoelmatyön avuksi laatimaa, verkkopohjaista Nykyajan dokumentoinnin ohjeita voi soveltaen käyttää myös rakennuksen työmaa-aikaiseen dokumentointiin. Ohjeistus on laadittu Museoviraston innovatiivisen avustuksen turvin vuosina 2014– 2015. Se perustuu maakunnallisen nykyajan dokumentoinnin pilottihankkeeseen, joka toteutettiin yhteistyössä Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Killan kanssa. JÄRJESTELMÄLLISYYS AUTTAA Nykyajan dokumentointi -ohje kertoo dokumentoinnin työvaiheet ja yleisimpien tallennusmenetelmien käytön. Verkkosivuille on koottu lisäksi listaus keskeisistä dokumentointiaineistoihin liittyvistä tiedoista. Ne on hyvä liittää syntyneen aineiston yhteyteen. Ohjeistusta suositellaan tarkentamaan projektikohtaisesti. Sen voi tehdä esimerkiksi tutustumalla kohteeseen etukäteen tai laatimalla kuvakäsikirjoituksen ja vaiheistetun aikataulun työmaan kuvaamisprosessille. Pienissä korjaushankkeissa dokumentoijana voi toimia esimerkiksi kohteen omistaja, käyttäjä tai töihin osallistuva työntekijä. Riittää kun osaa käyttää digitaalikameraa ja omaa perusymmärryksen toteuttavasta hankkeesta, korjattavasta rakennuksesta ja sen historiasta. Myös esimerkiksi videokameraa voi käyttää dokumentointiin. Hyvä dokumentointiaineisto tallentaa tiedon nykytilanteesta, mahdollisista korjaustöistä ja ennakoi myös tulevia muutostarpeita. Dokumentoinnin tulisi olla järjestelmällistä ja tapahtua yhteistyössä sekä -ymmärryksessä hankkeen muiden osapuolten kanssa. Esimerkiksi kuvien osalta kirjataan mihin työvaiheeseen, rakennuksen tai rakenteen osaan kyseinen kuvat tai kuvakokonaisuus liittyy. Lisäksi kirjataan tieto kuvausajankohdasta. Dokumentointi tulisi säilyttää kokonaisuudessaan yhdessä paikassa, joko omistajan hallinnassa tai sijoitettuna johonkin arkistoon tai palveluun. Lisäksi kannattaa huomioida varmuuskopiointi tai kaksoiskappaleiden valmistus. Lisät ietoa ja lähtei tä: Ar tikkel ia var ten on haastateltu seuraavia henki löi tä: Ri ikka Javanainen, rakennustutki ja, Jy väsk ylän Y l iopi s ton T iedemuseo ja Sai ja Si lén, amanuens si , rakennustutkimus, Keski -Suomen museo Nykyajan dokumentointi -verkkosivuston ohjeis tus on vapaas ti käy tet tävissä Keski -Suomen museon verkkosivujen kaut ta: www. jyvaskyla.f i/keski - suomenmuseo/nykydokumentointi Rakennustutkija Riikka Mäkipelkola tutkii purkutöissä sivuun otettuja materiaalinäytteitä. Kuva vuodelta 2009. FAKTA Hyvä dokumentointi sisältää seuraavat kokonaisuudet: 1) Yleiskuvaus ennen korjaus- tai muutostoimenpiteitä, niiden aikana ja valmistumisen jälkeen 2) Purkurakenteiden dokumentointi tyypeittäin valokuvaamalla, poistettavien materiaalien ja värien dokumentointi aikakerrostumineen 3) Purkutöissä havaittavien vaurioiden dokumentointi 4) Uusien rakenteiden dokumentointi rakennetyypeittäin valokuvaamalla 5) Työvaihekuvat (maalaustyöt, välipohjien korjaus, talotekniikan asennukset yms.) 6) Uudelleen toteutettavien rakennusosien dokumentointi ennen purkua 7) Erilaiset talteenotot rakennushistoriallisesti merkittävistä puretuista rakenteista ja materiaaleista sekä rakennuksen käyttöön liittyvistä esineistä 8) Aineiston käsittely ja tallennus niin, että se on mahdollisimman monen saavutettavissa ja käytössä jokaisessa seuraavassa korjauksessa, joka rakennukseen tehdään
2016 Korjausrakentaminen | No1
To see the actual publication please follow the link above