Lean on Aleksi Heinoselle ennen kaikkea tehokkuusstrategia. LEAN-RAKENTAMINEN KORJAUSRAKENTAMINEN | 2 3 Hyttien läpi kulkee ”remonttijuna”, jossa jokaiselle vaunulle eli työryhmälle on annettu oma minuuttiaikataulunsa. – Tämä on just-in-time-logistiikkaa ja suoraan tuotannonohjausmaailmasta. Työt etenevät kuin tuotantolinjassa, mutta hyttiremontissa ihmiset liikkuvat ja hytit pysyvät paikoillaan. Työvaihe vaihtuu tällä projektilla 25 minuutin välein. Myöhästymiset käsitellään päivittäin palavereissa asiakkaan kanssa ja eteen tulleet ongelmat ratkotaan saman tien, Heinonen kertoo. PÄIVITTÄISJOHTAMISEN MALLI KÄYTTÖÖN Johtamisen apuna ovat keskeiset suorituskykymittarit ja ratkaisuympyrä. Päivittäisessä ohjauspalaverissa käsitellään ongelmat, mietitään miten ja kuka ne korjaa, sekä tarkastetaan milloin ratkaisu on toteutettu ja todennettu. Suorituskyvyn mittareita ovat laatu, aikataulu, turvallisuus ja siisteys. Telakoinnin päättyessä löydettiin ennen satoja virheitä, joita korjailtiin seuraavan risteilyn aikana. Pitkistä huomautuslistoista syntyi kinaa ja toisella puolella maapalloa risteileviä laivoja korjailtiin jälkikäteen. Hyttejä tarkastettiin asiakkaan kanssa usein monta kertaa. – Tämä oli ihan tavallinen käytäntö kaikkien varustamojen laivaremonteissa. Nyt pyritään ennaltaehkäisemään virheitä ja korjaamaan ne tunnin sisällä remontin valmistumisesta. Riskikohdista ja virheistä annetaan palautetta tuotantoon. – Jos laatuongelman korjaamiseen kuluu yli viisi minuuttia, laatuindikaattorimme menee keltaiselle. Mikäli hyttiin joudutaan palaamaan seuraavana päivänä, ollaan punaisella, hän kuvailee laadunvalvontaa. – Isoin lisäarvo tästä koko hommasta on ollut parempi laatu ja lyhyempi läpimenoaika. MITEN SOPIVA PAKKO LUODAAN? Muutoksen edellytyksiä ovat Heinosen mukaan virtaustehokkuuden ymmärtäminen ja operatiivinen kyvykkyys. Viimeksi mainittu tarkoittaa projektin suunnitteluosaamista, kenttäjohtamista, johdettavissa olevia työntekijöitä sekä ketterää ja jatkuvaa oppimista. LCI FINLAND TUO LEANIA SUOMEEN Kansainvälisten Lean-instituuttien verkostoa koordinoidaan Kalifornian Berkeleyn yliopistosta. Suomen instituutti, Lean Construction Institute LCI Finland, toimii Oulun yliopiston yhteydessä. Sitä ovat olleet perustamassa myös Rakennusteollisuus ja Rakli. Toiminta on kiteytynyt käytännössä kahden Tekes-rahoitteisen ryhmähankkeen ympärille. Niistä jälkimmäinen, LCIFIN 2 -hanke, päättyi viime vuoden lopulla. Sen tuloksia ja myös uusia ajatuksia esiteltiin joulukuisessa LCI-vuosiseminaarissa. Asialla tuntuu olevan imua, koska paikalla oli pitkälle toistasataa alan kehittäjää ja vaikuttajaa. Seminaarissa saatiin kuulumisia Brittein saarilta, jossa leania on viety eteenpäin valtiotason strategisena hankkeena. Leanista on tullut siellä myös Highway Agencyn johtotähti, jota se ulottaa määrätietoisesti toimittajiinsa. Derek Drysdale esitti vaikuttavia tuloksia ja hyötyjä, ja samoissa merkeissä jatkoi Transport for Londonin Graeme Shaw. Yksi kotimainen hanke, jossa on viety lean-periaatteita käytäntöön asiakkaille arvoa luovalla kehittämisellä, on Kainuun uusi sairaala. Hankkeessa on panostettu erityisesti käyttäjien prosessien kehittämiseen rakennushankkeen yhteydessä. I.S. Mäkisen Aleksi Heinonen puolestaan kertoi, kuinka leania on toteutettu risteilyalusten korjaamisessa. Esityksissä puitiin sitä, millainen muutos lean-rakentaminen on nykyiseen toimintaan verrattuna. Asia on monisyinen ja haastava, mutta esimerkkien kautta sitä voi avata. Lean-rakentamisesta ja sen tuloksista saa parhaan kuvan uusilta LCI-instituutin kotisivuilta, joita seminaarissa esitteli sivujen suunnittelusta vastannut Juha Salmi. Sivuilla kerrotaan lean-rakentamisen perusteet, esitellään siihen liittyviä työkaluja ja opastetaan, kuinka lean-matkassa pääsee alkuun. Sivuilla on runsaasti esimerkkejä toteutetuista kehityshankkeista ja sovelluksista yrityksissä. Myös LCI-Päivän esitykset ovat löydettävissä sivuilta. Lisät ietoja: www. lci .f i – Esimerkiksi aliurakointimallit ovat ongelmallisia, koska työntekijät eivät ole johdettavissa. Urakkarajat on sen takia ri- kottava. Muita samalle lean-matkalle lähtemistä pohtivia hän kehottaa miettimään, miten voisi luoda sopivan pakon tehostaa prosesseja. Rukajärven savusaunan rakentajilla pakko tuli siitä, että saunomisella oli kiire, kun pommeja sateli ympärille. Heinonen pelkää, että rakentamisessa ei mikään muutu niin kauan kuin tehottomuudellakin pärjää. – Pakolla en tarkoita pakottamista vaan pakon johtamista. Miten kaikki ymmärtävät, että lean on ainoa järkevä tapa tehdä asioita ja siihen on pakko lähteä mukaan? Julkisella ja yksityisellä tilaajalla on paljon valtaa rakentajiin. He voivat halutessaan ohjata alaa oikeaan suuntaan. Lähde j a l isätietoa: Niklas Modig & Per Åhl s tröm; Tätä on lean, ratkaisu tehokkuus- paradoksi in. Rheologica publishing 2013. www.tataonlean.f i .
2016 Korjausrakentaminen | No1
To see the actual publication please follow the link above