Page 19

2016 Korjausrakentaminen | No1

tiedotteet saadaan haltuun työmaalla, Rakennustiedon varatoimitusjohtaja Heimo Salo sanoo. Lainsäädäntö edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvältä rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamista ja vaarallisten aineiden hallintaa. Tuotekelpoisuuden vaatimus voi olla CE-merkintä, tyyppihyväksyntä tai esimerkiksi varmennustodistus. Alun perin hanke lähti liikkeelle siitä, että urakoitsijat kokivat työlääksi rakennustuotteiden tietojen kokoamisen ja kelpoisuuden osoittamisen tilaajalle. – Rakennus- ja kiinteistöalalla tuotetietoa etsitään, poimitaan ja käsitellään kaikissa hankkeissa. Eri osapuolet toistavat samoja työvaiheita yhä uudelleen. Päätimme alan toimijoiden kanssa yhteisymmärryksessä perustaa kattavan tuotetietokannan, jota koko ala hyödyntää, liiketoimintajohtaja Kimmo Lehtonen Rakennustiedosta kertoo. MÄÄRITTELYJÄ TARKENNETAAN TEHO-projektia on valmisteltu jo pitkään. Ensi vaiheessa hankittiin Rasi-tiedon tuotetietokanta, joka siirtyi Rakennustiedon omistukseen vuoden 2015 maaliskuussa. RASI-hankkeessa on kehitetty aikanaan tuotetietokantaa kaupan tarpeita varten. Kauppasopimuksen myötä Rakennustiedolle siirtyi yli 60 000 tuotteen tiedot ja parisataa asiakassopimusta. – Rakennustieto on julkaissut tuotetietoa lähinnä suunnittelijoille, mutta tuotetietoja ei ole pystytty esittämään sähköisessä muodossa kauppanimitason tarkkuudella. Kauppanimitarkkuutta vaaditaan, jotta voidaan määrittää täsmällisesti, mitä tuotetta on käytetty – oli sitten kyse urakoitsijan tuotetiedosta tai esimerkiksi rakennusselostuksesta, Lehtonen selvittää. URAKOITSIJALLE OMA TIETOPALVELU Hankkeessa on keskitytty tähän asti integroimaan Rasin ja Rakennustiedon tuotetietokantoja sekä parantamaan niiden hallittavuutta. Tuoteteollisuudelle ja tukkukaupalle tarkoitettuun julkaisualustaan (RT tuotetiedon tuote- ja dokumenttitietokanta) halutaan koota keskitetysti tuotetiedot ja niihin liittyvä dokumentaatio. – Olemme kehittäneet muun muassa uuden vakiorajapinnan, jonka ansiosta tietoa voi siirtää kenelle tahansa tuotetietoja tarvitsevalle ja hyödyntää Rakennustiedon tietopalveluissa, Lehtonen kertoo. Tietokannan päälle voidaan rakentaa muita palveluja. Rakennuttajia, suunnittelijoita ja urakoitsijoita varten on kehitetty jo urakoitsijan tuotetietopalvelu, joka ratkoo urakoitsijan tiedonkeruuongelmaa; aikaa palaa ja turhia virheitä syntyy, kun urakoitsija joutuu kirjaamaan samaa tietoa moneen kertaa eri paikassa. Palvelussa urakoitsija voi pilkkoa hankkeen aliurakoihin ja vastuuttaa henkilöt tekemään tuotetietojen keruuta projekteihin. – Näin saadaan raportoitua kaikki hankkeessa käytetyt tuotetiedot. Lopputuloksena on rakennuksen tuoteseloste, joka kertoo, mistä materiaaleista talot on rakennettu. TUOTEVERTAILU HELPOTTUU TEHO-hankkeen toinen vaihe käynnistyi vuoden 2016 alkupuolella. Sen puitteissa määritellään tuotteiden teknisiä ominaisuuksia ja toteutetaan tuoteteollisuudelle ylläpitokäyttöliittymä, johon tekniset ominaisuudet tallennetaan. Tämä mahdollistaa tuotevertailun ominaisuuksien perusteella jo suunnitteluvaiheessa. – Dokumenttitietokanta korvaa tulevaisuudessa epämääräiset linkkisivut. Linkkimaailman ongelmana on, että tieto häviää, jos dokumentti siirtyy toiseen paikkaan. Tuotetiedon käyttäjälle on iso helpotus, kun hän tietää, että käyttöturvallisuustiedote tai muu dokumentti liittyy täsmällisesti juuri kyseiseen tuotteeseen, Lehtonen toteaa. Yksi tavoite on pilkkoa tuotetieto niin pieniin palasiin, että se on helposti hyödynnettävissä. – Tulevaisuudessa suunnittelijan pitäisi pystyä suunnittelemaan suoritustasojen ja ominaisuuksien perusteella riippumatta siitä, tehdäänkö suunnittelua perinteisellä tavalla tai tietomallintamalla. Urakoitsijan pitäisi pystyä valitsemaan tuote, joka täyttää tekniset vaatimukset. – Kaikki tämä vaatii tuotetiedon standardointityötä. Sitä on jo tehtykin, mutta nyt työ käynnistetään Rakennustietosäätiö RTS:n toimikuntatyönä tuoteryhmä kerrallaan alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. STANDARDOINTIA KEHITETÄÄN Rakennustiedosta korostetaan, että tietokannan ylläpidossa puolueettomuus on tärkeää. Kaikille halutaan tarjota tasapuolisesti tilaisuus hyödyntää tuotetietoa. TEHO-projektilla luodaan valmiuksia myös tuotetiedon digitaaliseen käsittelyyn tietomallissa. Kenelläkään ei ole Lehtosen mukaan vielä täysin selvää käsitystä siitä, kuinka tietomallissa tuotetietoa hyödynnetään. – Se on kuitenkin selvää, että tuotetietojen on oltava standardoidussa muodossa ja tietokannassa, jotta niitä voidaan hyödyntää. Ongelmana on pidetty alalla, että tietomallin vaatimuksia tiedon muodolle ei ole juuri määritelty. Esimerkiksi talotekniikan päätelaiteiden tietosisältöä ei ole standardoitu ja suunnitteluohjelma saattaa tallentaa tiedot väärään paikkaan. – Kehitteillä on mobiilikäyttöliittymäkin. Urakoitsija voisi tulevaisuudessa ottaa kännykällä valokuvan vaikka silikonin viivakoodista, avata tuotetiedot Rakennustiedon palvelusta ja lisätä ne hankkeelle, Heimo Salo havainnollistaa. ODOTUKSET KORKEALLA Keskitettyyn tuotetiedon hallintaan kohdistuvat odotukset ovat korkealla; on puhuttu jopa 17 miljoonan euron säästöpotentiaalista. –  Säästöt tulevat siitä, kun urakoitsijan ei tarvitse kaivaa jokaista hanketta varten erikseen tuotetietoja, ja tiedonsiirto helpottuu, Heimo Salo toteaa. Urakoisija kerää tyypillisesti tuotekelpoisuuden osoittamiseen vaaditut tiedot monesta eri lähteestä, mutta jatkossa ne voi hakea keskitetysti yhdestä tietokannasta. Sen jälkeen urakoitsija toimittaa tiedot tilaajalle, joka toimittaa ne edelleen rakennusvalvontaan. Tuotetiedon hankeraportit ovat ajettavissa myös huoltokirjaan kiinteistön ylläpitoa varten. Rakennustieto on luvannut säilyttää hankearkistoja vähintään YSEn vaatimat kymmenen vuotta, mutta ei ole esteitä, etteikö niitä voisi säilyttää pidempäänkin. – Hankerekisteristä voisi hakea tunnisteen perusteella tietoa siitä, mistä materiaaleista talo on tehty. Tieto ei katoa, vaikka kiinteistön omistaja vaihtuu, Lehtonen visioi.


2016 Korjausrakentaminen | No1
To see the actual publication please follow the link above