Page 9

2015 Korjausrakentaminen | No4

Siitäkin on luotettavia esimerkkejä, että vastustajien määrä vähenee oleellisesti osallistamisen myötä. tenkään ole itsetarkoitus: sillä haetaan konk-reettisia hyötyjä, esimerkiksi hyvää palvelu-kokemusta ja kustannussäästöä. – Asukkaiden aktiivinen mukaanotto, jo-ka siis on paljon enemmän kuin pelkkä koh-telias kuuntelu, todella parantaa hankkeen toiminnan laatua ja lopputulosta. Tämän oletuksen osoitin oikeaksi. Siitäkin on luo-tettavia esimerkkejä, että vastustajien mää-rä vähenee oleellisesti osallistamisen myö-tä. Kaikki tämä tulee yhä olennaisemmaksi, kun kokonaisia lähiöitä korjauksien yhtey-dessä myös uudistetaan. "Asukkaiden aktiivinen mukaanotto, joka siis on paljon enemmän kuin pelkkä kohtelias kuun-telu, todella parantaa hankkeen toiminnan laatua ja lopputulosta." Entä sitten taloudelliset reunaehdot? Mistä rahat, jos oma palkka tai eläke riittää juuri ja juuri elämiseen? Katja Soini ker-too huomanneensa, että niukastikin elävä ihminen lähtee esimer-kiksi putkiremonttien maksajaksi mielellään, kunhan on yhdes-sä käyty läpi hänen kokemuksensa ja odotuksensa ja annettu ai-dosti vaikuttaa asioihin. – Rahoitusvaihtoehtojakin on paljon enemmän kuin useim-milla on tiedossa. Kun niiden suhteen on maksimaalisesti joustoa, kyllä asukkaatkin sitten joustavat heitä koskevissa asioissa. KORJAUSRAKENTAMINEN | 9 Suomalaisilla rakennustyömailla on ollut kauan kunniassaan ajatus teh-dä töitä ammattimiehisen pukahta-matta. Ajoittainen poikkeuskäyttäy-tyminen on saanut arvostusta, mikä-li on ollut asiallista tai humoristista asiaa. Ul-kopuolisille eli asukkaille ei ole tarvinnut sa-noa mitään, ettei vahingossa synny töitä häi-ritsevää keskustelua. Edellä sanottu on nykyaikaan päivitettynä tietysti kärjistys. Vahanen-yhtiöiden kevääl-lä nimitetyn kehityspäällikkö Katja Soinin missiosta ja sen kymmenen vuoden takaises-ta vastaanotosta kuullessaan tulee miettineeksi, onko kommu-nikoinnin puute sittenkin ollut vielä äskettäin enemmän sään-tö kuin poikkeus. – Kun tulin silloin muotoilijana itselleni vieraan rakentajien ammattikunnan pariin ajatuksineni, asukkaiden mukaan otta-mista pidettiin rakentamisen ammattilaisten keskuudessa mel-koisena höpöhöpönä. Putkiremontit, joita oli jo totuttu tekemään ihmisten kodeissa heidän läsnä ollessaan, nähtiin kapeasti tek-nisenä ja pienessä määrin taloudellisena asiana. Teolliseen muotoiluun Taideteollisessa korkeakoulussa, ny-kyisessä Aalto-yliopistossa koulutettuna Soini oli tottunut ajat-telemaan suunnitteluprosesseja vuorovaikutteisina. Syvimmil-lään prosessi saattoi hänen kokemuksensa mukaan olla sitä, että suunnittelija samastui toimeksiantajansa tai ajattelemiensa lop-pukäyttäjien tunteisiin, unelmiin ja jopa pelkoihin. – Kun tälle syvyystasolle pääsee, esimerkiksi putkiremont-tiakin voi tarkastella paljon laajemmasta näkökulmasta, jossa tekniikka on vain yksi, joskin tietysti tärkeä osa-alue. PITKÄAIKAISESTI KUNTOON Asukkaan ”nahkoihin” asettumisesta seuraa Soinin ajattelun mukaisesti väistämättä se, että tulee tarkastelleeksi remonttia osana koko elämänkaarta. Tätä kautta syntyi idea ihmisen ja kiinteistön elämänsykleistä, joiden rinnastaminen oli Katja Soi-nin viime keväänä valmistuneen väitöskirjan olennaista sisältöä. – Idea nousi esiin jo alun toistakymmentä vuotta sitten käyn-nistäessäni yhteistyötä Risto Vahasen ja hänen toimistonsa kanssa. Nyttemmin, astuttuani yrityksen palvelukseen, olen huomannut valtavan muutoksen rakentamisen ammattilaisten-kin keskuudessa. Ainoastaan kerran muistan ideaani kuntoar-vioihin liittyvästä osallistamisesta vastustetun. Lopulta idea ei minustakaan ollut käytännössä mielekäs. Teollisen muotoilun maailmasta ja ”empaattisen suunnitte-lun” käsitteistä ammentava, putkiremontteihin nyttemmin mo-nien muidenkin mielestä mainiosti soveltuva toimintatapa ei tie- Katja Soini kuuntelee muotoilijana asiakkaiden kokemuksia tarkkaan – niin hän tekee nytkin, Vahanen-yhtiöiden kehityspäällikkönä. – Kun yhteispeli saadaan mahdollisimman laajasti toimimaan vastavuo-roisesti, on mahdollista edetä vähitellen rakennusten korjaamisesta kokonaisten lähiöiden ennakoivaan kehittämiskulttuuriin, hän sanoo.


2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above