TUTKIMUS MALLEJA ESTEETTÖMYYDEN PARANTAMISEEN Nykyinen lähiökanta vastaa huonosti ikäänty-neiden tarpeita, mutta merkittävätkin paran-nukset ovat usein mahdollisia varsin kevyin kei-noin vaiheittaisilla esteettömyysparannuksilla. Tämä käy ilmi Tapio Kaasalaisen diplomityöstä, joka palkittiin lokakuussa 2015 Asuntomessujen Casa Humana -palkinnolla. Tapio Kaasalaisen Tampereen teknilliselle yliopistolle tekemä diplomityö ”Ikääntyvät asukkaat ja asunnot – vaiheittaiset esteettömyysparannukset lähiökerrosta-loissa” on osa Muutosmallit-hanketta, joka kuuluu Asui-nalueiden kehittämisohjelmaan. Kyseessä on ARAn ja Ympäristöministeriön entinen lähiöohjelma, jonka ta-voitteena oli tutkia, miten lähiökerrostalot voitaisiin muuttaa palvelemaan paremmin tämän päivän asumistarpeita. Ohjelmassa oli mukana 15 kaupunkia. Niiden lähiöalueilla asuu tyypillisesti paljon yksinasuvia, pienituloisia eläkeläisiä ja opiskelijoita. Kaupungit ovat huolissaan segregaatiosta eli siitä, että kovin 44 | KORJAUSRAKENTAMINEN samanlaisia ihmisiä asuu tietyllä asuinalueella. Mieluummin katsottaisiin, että eri ikä- ja asukasryhmät sekoittuisivat. MONISTETTAVIA RATKAISUJA Tutkittavana oli 1970-luvun asuntokanta ja tutkimusaineistos-sa oli mukana 320 kerrostaloa, joissa oli yhteensä 9 000 asuntoa. Erityisenä mielenkiintona oli kehittää ikäihmisten toimintaky-kyä tukevaa asumista ja esteettömyyttä, jotta he voisivat asua pi-dempään kotonaan. Tulokset osoittivat, että kymmenen perusasuntotyyppiä kat-taa 80 prosenttia kaikista lähiöiden asunnoista. Kun tiedetään, että 70-luvulla on rakennettu paljon asuntoja, voitiin olettaa, et-tä asuntokanta on lähiöissä laajemminkin hyvin yhdenmukais-ta. Sen pohjalta oli mahdollista tehdä malleja esteettömyyden pa-rantamiseen. Diplomityössään Tapio Kaasalainen kehitti nelitasoisen mal-lin esteettömyyden parantamiseen kuudelle kaikkein tyypil-lisimmälle asunnolle. Malli lähtee liikkeelle yksinkertaisista asioista kuten kalustuksen muutoksista, jotka asukas voi tehdä itse, edeten raskaampaan ja kalliimpaan kuten kylpyhuoneen täydelliseen uusimiseen, mikä vaatii taloyhtiön mukana oloa. YKSILÖLLISET TARPEET HUOMIOIDEN Tarkoituksena ei ole Kaasalaisen mukaan korjata kaikki Suomen lähiöt tiettyyn tasoon vaan tarjota perusta, mikä palvelee yksilöl-lisiä tarpeita. Asukas voi siis tunnistaa tyyppiasunnoista ne toi-menpiteet, mitkä palvelevat hänen omia tarpeitaan. Merkittävätkin parannukset ovat työn tulosten perusteella usein mahdollisia varsin kevyin keinoin. Ongelmia ilmeni lä-hinnä tarkasteltaessa ahtaimpia märkätiloja pyörätuolinkäyttä-jän kannalta. Hankalimmat asunnot ja tarvetilanteet edellyttävät Teksti: Kaisa Salminen Kuvat: Tapio Kaasalainen/TTY Arkkitehtuur in laitos Raskaimman luokan korjauksiin on esitetty vaihtoehtoja esimerkiksi pyörätuolin käyttäjälle, näkörajoitteiselle ja vuodelevossa olevalle.
2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above