KORJAUSRAKENTAMINEN | 41 Rakennusala jae-taan edelleen kor-jaus- ja uudisra-kentamiseen, joi-den kesken se ti-lastoituukin nätis-ti tasan. Tosiasiassa rajanveto on vaike-ampaa. Korjaamiseen liittyy lisä- ja täyden-nysrakentamista, uudet rakennukset kytkeytyvät olemassa olevaan kiinteis-tökantaan ja muutosrakentamisessa vanhasta rakennuksesta jää jäljelle vain runko. Tätäkin pidemmälle mennään, kun koko vanha rakennus puretaan ja rakennetaan uusi. Rakentaminen on kuin huomaamat-tamme monimuotoistunut niistä ajoista, kun se pääosin oli betonikolossien pys-tyttämistä neitseelliselle maaperälle. Nyt jo hankkeen käynnistymisvaihees-sa pitää ottaa huomioon paljon erilaisia muuttujia ja reunaehtoja, lähtien kaava- ja suojelumääräyksistä ja päätyen kan-nattavuuslaskelmaan, jolla koko hank-keen käynnistyminen ratkaistaan. TAVOITTEET KARKAAVAT Mukana on monia osapuolia ja sopi-muskuvio voi olla mutkikas, etenkin jos hankkeeseen liittyy täydennysosan gryndaamista, kiinteistön kehittämistä ja pakollista korjaamista. Jo hankkeen alkuun pääseminen vaatii rautaista pro-jektinjohtoa ja laajaa osaamista tarvitta-vien selvitysten ja ratkaisujen tekemi-seen ja ehdotusten laatimista päätök-sentekoon. Tällaisessa ympäristössä nykyinen hankeprosessi ei enää toimi. Siinähän ti-laaja, rakennuttaja ja suunnittelijat vie-vät hankkeen mahdollisimman pitkäl-le ja alkavat sitten kysellä edullista to-teuttajaa. Kun selviää, että kustannuk-set ylittävätkin budjetin, alkaa muuttelu ja karsiminen. Loppujen lopuksi työt aloitetaan kes-keneräisillä suunnitelmilla ja toteutus-ta säädetään pitkin matkaa kaikkia ras-saavan lisätyörumban saattelemana. Kaiken hyödyttömän tekemisen ja vat-kaamisen maksaa viime kädessä tilaaja, jonka alkuperäiset tavoitteet karkaavat yhä kauemmaksi lopputulemasta. TOIMINTAMALLEJA PÄIVITETTÄVÄ Uutta ajattelua tähän tuovat yhteistoi-minnalliset mallit, jossa kaikki tarvit-tava asiantuntemus otetaan kasaan jo hankkeen alkuvaiheessa, kun vaihtoeh-dot ovat vielä auki. Urakoitsija toimitusketjuineen on mukana etsimässä edullisia, tavoitteet täyttäviä ratkaisuja ja tekemässä vaihto-ehtotarkasteluja. Hyvin johdettuna han-ke ohjataan budjetin ja tavoitteiden mu-kaisesti yhteistyössä maaliin. Samalla avautuu mahdollisuus tuo-tantoprosessin teollistamiseen hyvin suunniteltuine esivalmisteineen ja lean-tuotantoprosesseineen. Pikais-ta päivittämistä kaipaavat paitsi koko hankeprosessi, yhtä lailla myös nykyi-nen tuotannonohjauksen osaaminen ja ohjeistus. Tämä kaikki kuulostaa utopistiselta uutta hylkivällä rakennusalalla, mutta näyttöjä tällaisesta toiminnasta jo on. Sa-malla on havaittu, miten syvällä vanhat toimintamallit ovat ja kuinka haasteellis-ta kulttuurin muuttaminen on. Palkinto on kuitenkin tavoittelemisen arvoinen ja toivottavasti pitkäjänteisyyttä riittää sen saavuttamiseen. HANKEPROSESSIKIN UUDISTUU Minua on aika ajoin pyydetty arvioi-maan, mitä on odotettavissa korjaus-rakentamisen tulevaisuudelta. Selvästi kaivataan huimia teknisiä ratkaisuja ja odottamattomia innovaatioita. Niitäkin saattaa olla tulossa, mut-ta ehkä kaikkein suurin innovaatio ja käänteentekevä askel kohti tulevaisuut-ta on hankeprosessin uudistaminen. Se avaa mahdollisuudet niiden uusien tek-nologioiden ja menetelmien kehittämi-sellekin, mitä nykyinen prosessi päättä-väisesti haraa vastaan. Kun rakennusalaa lähdetään uudis-tamaan, hyvä alku olisi päivittää sanas-tomme. Korjaamisen tai uudisrakenta-misen sijasta me kehitämme ja moder-nisoimme rakennettua ympäristöä ny-kyisiä ja tulevia tarpeita vastaavaksi. Mikä olisi oikea ja iskevä sana sitä ku-vaamaan? Metsätalous uudistui biotaloudeksi. Kenttä olisi vapaa sopivan uudissanan keksimiselle myös nykyistä rakennus-alaa kuvaamaan. Juha Salminen TkT, kehitysjohtaja Consti Yhtiöt KOLUMNI 4/2015 RAKENNUSTIETO.FI Rakennusala, versio 2.0 HYVÄ ALKU OLISI PÄIVITTÄÄ SANASTOMME. Pikaista päivittämistä kaipaavat paitsi koko hanke- prosessi, yhtä lailla myös nykyinen tuotannonohjauk-sen osaaminen ja ohjeistus.
2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above