40 | KORJAUSRAKENTAMINEN ESISELVITYKSISSÄ HAVAITTIIN, ETTÄ ULLAKON ALKUPERÄINEN KORKEUS EI RIITTÄNYT ASUNTORAKENTAMISEEN. & Hammer oli ollut mukana jo laatimassa alustavia suunni-telmia. Yhtiön pääsuunnitteli-ja Markku Kauhanen kertoo, että ullakkohankkeesta tehtiin normaalit lupaviranomaisten edellyttämät esi- ja soveltu-vuusselvitykset. Rakennus-valvontavirasto ja museovi-rasto antoivat niistä ennak-kolausuntonsa, joten raken-nuslupaa haettaessa ei tullut suuria yllätyksiä. Hankkeen edetessä niitä tu-li kuitenkin vastaan. – Kohde on suojeltu ”So” -suojelumerkinnällä, mutta sii-tä huolimatta koko ullakko ja vesikattorakenne päädyttiin ra-kentamaan uudestaan, Kauhanen kertoo. HARJAA KOROTETTIIN Esiselvityksissä havaittiin, että ullakon al-kuperäinen korkeus ei riittänyt asuntora-kentamiseen. Ohjeellisen viranomaissään-nön mukaan harjan alla olisi pitänyt olla 3,5 metriä vapaata tilaa. Naapurirakennuk-set olivat kuitenkin harjaltaan korkeampia ja tästä lähti idea purkaa vesikatto, mutta säilyttää räystäs. Ajatuksena oli nostaa vesikatto jyrkempään kulmaan ja korottaa harja naapuritalojen mukaiseen harjakor-keuteen. Ulospäin se näyttäisi edelleen hy-vin samalta entiseen verrattuna. – Ehkä yllättäen kaikki viranomaiset hyväksyivät tämän radikaalin, toisaalta kaupunkikuvaa yhtenäistävänkin ratkai-sun. Sen jälkeen saimme varsin vapaasti tehdä varsinaiset huoneistosuunnitelmat, Kauhanen kertoo. – Alkuperäisiä kattoparruja ei voi-tu käyttää uudessa vesikattorakentees-sa, mutta osa talteen otetuista kattopar-ruista käytetään sisustuselementteinä. Myöskään vanhan palopermannon tiiliä ei käytetty asuntojen seinärakenteissa, koska purkutöissä löytyi kreosoottia, jo-ka oli saastuttanut tiilet, hän harmittelee. KAIKKI OSAPUOLET YHTEISTYÖSSÄ Liikkeelle lähdettiin perinteisesti siitä, että taloyhtiö myi rakennusoikeuden ra-kennusyhtiölle. Toteutuksessa yhteistyön rooli korostui. – Yleensä rakentaja alkaa rakennusoi-keuden myynnin jälkeen rakentaa omien suunnitelmiensa mukaan. Tässä hank-keessa kaikki osapuolet ovat olleet jatku-vasti mukana vaikuttamassa lopputulok-seen, kohteen pääurakoitsijana toimivan Rakennus Oy Warecon projekti-insinöö-ri Kuutti Klami kertoo. – Laskimme esimerkiksi tarkas-ti, kuinka paljon taloyhtiö saa tuloja ra-kennusoikeuden myynnistä. Tämä ohja-si myös suunnittelua. Lisäksi on sovittu, että mikäli rakennusoikeudelle määritet-ty hinta-arvio ylittyy, taloyhtiö saa siitä li-sätuottoa. – Merkittävä etu on sekin, että taloyh-tiön energiatehokkuus paranee, kun ulla-kolle tulee nykyaikaisesti eristetty ja läm-mitetty asuintila. Lisäksi aiemmin eristä-mättömät lämminvesiputket korvataan eristetyillä putkilla. SOPIMUSMALLIN HIENOSÄÄTÖÄ Urakoitsijan näkökulmasta yhteistyö hankkeen osapuolten kanssa on sujunut hienosti siitä huolimatta, että sopimus-mallia hiottiin juristien kanssa huolelli-sesti. – Sopimusmallissa haettiin allianssi-mallin kaltaista yhteistoimintaa. Yhteis-toimintaurakassa toiminta on allianssi-mallin tapaan avointa ja paperit ovat ol-leet pöydällä kaikkien osapuolten nähtä-villä, Klami kertoo. – Muutenhan tämä on ihan tyypillis-tä korjausrakentamista. Yhdessä mieti-tään ratkaisuja, katsotaan mitä mikäkin maksaa ja tehdään tarvittavia muutoksia suunnitelmien sekä toteutuksen osalta, hän tiivistää kokemuksia. Saneeraus- ja jalostushanke on edennyt aikataulussaan. Hissit ja linjasaneerauk-set pyritään urakoitsijan mukaan saa-maan valmiiksi vuoden 2016 tammikuu-hun mennessä. Ullakkohuoneistot val-mistuvat huhtikuuhun mennessä. Ne ovat myynnissä ja kiinnostusta on urakoitsijan mukaan ollut ilahduttavan paljon. Ullakon vanha palopermanto on purettu ja tilalle rakennetaan uusi palon kestävä rakenne. ja urakoitsijoilla tulee olla kykyä ja halua lähteä uudenlaisiin sopimusmalleihin yh-dessä tilaajan kanssa, hän korostaa. YLLÄTYKSILTÄ VÄLTYTTIIN Valvontakonsultit laati saneeraus- ja kehi-tyssuunnitelman yhdessä taloyhtiön kans-sa. Tavoitteena oli kiinteistön arvonnousu, minkä lisäksi haluttiin päivittää tekniik-kaa ja rakenteita, parantaa energiatehok-kuutta ja esteettömyyttä, kasvattaa vastike-tuottoja sekä kattaa saneerauskustannuk-set osittain rakennusoikeuden myynnillä. Ilmassa oli villejä visioita esimerkiksi siitä, että koko sisäpiha katettaisiin laseil-la. Kustannustietoisella ohjauksella karsit-tiin kalleimmat ratkaisut. Myöskään por-rastiloja ei ole uusittu täysin esteettömiksi eikä kellaritiloja uusittu asuintiloiksi. Hankkeen lopputuloksena taloyhtiöl-lä olisi asuinkäyttöön rakennettu ullakko, kaksi hissiä, uusi vesikatto ja kunnostettu piha-alue sekä uudet yhteiset tilat. Kaikki nämä remontit tehtäisiin linjasaneerauk-sen yhteydessä. ULLAKKO RAKENNETTIIN UUDELLEEN Hanke kilpailutettiin tavoitehintaurak-kana. Arkkitehtitoimistoksi valittu Pen
2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above