PUTKIREMONTTI PUNTARISSA Myös muita asukkaita kiinnostavat kustannusarviot. Niitä ei kuitenkaan vielä ole, koska suunnitelmat pitää saada ensin val-miiksi, mikä menee luultavasti vuoden 2016 alkupuolelle. Hissikonsultilta saadaan vastaus ajankohtaiseen kysymyk-seen, onko valtiovalta vähentämässä hissikorjausavustuksia. – Tälle vuodelle on varattu 20 miljoonaa euroa rahaa, mutta se on käytetty loppuun ja putoaa ensi vuonna 14 miljoonaan eu-roon. Paperit on syytä laittaa heti alkuvuodesta sisään, koska to-dennäköisesti valtion ARAlle myöntämät avustukset loppuvat käsiin. Hakemus edellyttää jonkinlaisia suunnitelmia, joten ne kannattaa tehdä nopeasti, Jari Villanen Hissitohtoreista vas-taa asukkaille. 30 | KORJAUSRAKENTAMINEN KAKSI ÄÄRIPÄÄN SUUNNITELMAA Hankkeen pääsuunnittelija Kimmo Lylykan-gas on vetänyt arkkitehtisuunnittelua big room -menetelmällä, jossa suunnittelutyö tuodaan lä-helle suunnittelukohdetta. Tiiviillä yhteistyöllä eri alojen suun-nitelmista halutaan saada yhteensopivia, jotta työmaalla vältyt-täisiin väärinkäsityksiltä. – Tarkoitus on tehdä kaksi ääripään suunnitelmaa. Toisessa tehdään laajempi saneeraus ja toisessa vain välttämättömimmät korjaukset. Yhtiökokous saa päättää, minkälainen versio vali-taan, Lylykangas kertoo. Vaihtoehtoisessa suunnitelmassa on tarkoitus esittää, miten hissit saadaan mahtumaan porrashuoneeseen ja miten lisäker-ros toteutetaan. Jos lisäkerros tehdään, hissiä tarvitaan ehdot-tomasti. Asukkaita askarruttaa, joudutaanko portaita uusimaan. – Portaan viereen asennettava hissi pullahtaa hieman ulos jul-kisivusta, mutta siihen mahtuu tavallinen teräsrunkoinen hissi. Lisäkerrosta varten joudutaan tekemään uusi porras, jossa on pari askelmaa enemmän kuin nykyisessä portaassa, Lylykan-gas selvittää. ESIVALMISTUKSELLA HAETAAN TUOTTAVUUTTA Runosmäkeen on saapunut yöjunalla kuhmolainen Elementti Sammon vetäjä, joka on käynnistämässä keväällä 2016 tilaele-menttituotantoa. Asukkaille menetelmä tarjoaisi hänen mukaan-sa lisäkerrosten paikalla rakentamista nopeamman ja siistim-män rakennusajan. – Lisäkerrosten rakentaminen ei olisi tietenkään taloyhtiön kustannus. Päinvastoin se, joka rakentaisi lisäkerrokset, mak-saisi taloyhtiölle ostamastaan rakennusoikeudesta pienen kor-vauksen. Muitakin etuja on; esimerkiksi tasakaton saneerauksel-ta vältytään, kun tilalle rakennetaan lisäkerros. Tilaelementtito-teutuksessa työmaa-aika lyhenee ja laatutaso voidaan varmistaa tehtaassa, Lylykangas vertaa. – Esivalmistuksella voidaan puolittaa työmaa-aika ja yhden rakennuksen toteutuksen pitäisi mennä laajimmassakin vaihto-ehdossa läpi vuodessa. Tehokkuutta haetaan paitsi tilaelemen-teillä myös talotekniikkamoduuleilla. PYSTYNOUSUT JULKISIVUN ULKOPUOLELLE? Asukkaille esitellään tyypillisiä lisäkerroksen asuntopohjia. Sa-malla on tarkasteltu miten uuden Pilaster-tuotteen avulla voitai-siin vähentää huoneistojen sisällä tapahtuvia työstöjä. Ideana on rakentaa julkisivuun eristetty kotelo, jonka sisällä kulkevat ve-si-, viemäri- ja ilmanvaihtoputket. Lisäksi järjestelmään kuulu-vat muun muassa asuntokohtaiset poistoilma-lämpöpumppu- ja etävalvontaratkaisut. Esimerkiksi Raision kaupungissa on käynnistymässä projek-teja, joissa 70-luvun vuokrakerrostaloja uusitaan Pilaster-mene-telmällä ja lisäkerroksia rakentamalla. Runosmäessä taloyhtiön asukkaita huolettaa kustannusten ohella se, pitää-kö hiljattain remontoitujen keittiöiden ra-kenteita purkaa. Varsinaiset pystynousut "TARKOITUS ON TEHDÄ KAKSI ÄÄRIPÄÄN SUUNNITELMAA. TOISESSA TEHDÄÄN LAAJEMPI SANEERAUS JA TOISESSA VAIN VÄLTTÄMÄTTÖMIMMÄT KORJAUKSET." Ainakin julkisivut ja vesijohtoverkostot on selvitysten mukaan pakko korjata.
2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above