K O R J A U S R Y L KORJAUSRAKENTAMISELLE OMAT LAATUKRITEERIT Työn alla oleva KorjausRYL määrittelee ensimmäistä kertaa korjausrakentamisen hyvän rakennustavan ja laatutason. Suomi siirtyy kohti korjaus- ja ylläpitoyhteiskuntaa ja siksi on tärkeätä, että yhteisiä käytäntöjä muodostuu myös korjausrakentamisen tarpeisiin. Nyt on hyvä hetki vaikuttaa sovittavien laatukriteerien sisältöihin. Teksti: Kaisa Salminen Kuva: macrovector Korjausrakentamiseen on kaivattu yleisiä laatuvaatimuksia, koska se poikkeaa monessa suhteessa uu-disrakentamisesta. Olemassa ole-va rakennus asettaa lähtökohtia ja rajoitteita, jotka eivät ole yhteismitalli-sia uudisrakentamisen tapaan. Usein on edettävä vanhan rakennuksen ehdoilla; esimerkiksi vanha rapattu julkisivu voi olla osa tärkeätä rakennushistoriaa. Omien laatuvaatimusten tärkeyttä kor-jausrakentamisessa alettiin miettiä jo vii-me 20 | KORJAUSRAKENTAMINEN vuosikymmenellä. Niiden odotetaan tuovan apua myös erimielisyyksien sopi-miseen korjaushankkeissa. – Uudisrakentamisen RYL ei vastaa kaikkiin kysymyksiin, joita tulee vastaan korjausrakentamisessa. Korjausrakenta-misen laatuvaatimusten puute on voinut johtaa myös erimielisyyksiin, kun on yri-tetty soveltaa uudispuolen aineistoa, ark-kitehti Petri Neuvonen Rakennustiedos-ta toteaa. – Ensi sijassa KorjausRYL on tekni- nen asiakirja, jonka tarkoitus on helpot-taa sopimista. Pyrimme tietysti siihen, et-tä korjausrakentamisen laatu paranee ja molemmat osapuolet – tilaaja ja urakoit-sija – tietävät, minkälaista laatua he voi-vat odottaa tai vaatia. KORJAUSTIETO HALLINTAAN KorjausRYLiä tekee Rakennustiedos-sa työryhmä, jonka tavoitteena on luoda mahdollisimman kattava korjausrakenta-misen laatuvaatimusjärjestelmä alan am-mattilaisten käyttöön. Se julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä versiona. – Pyrimme rakentamaan Korjaus- RYListä tietopalvelua, joka helpottaa tie-don löytämistä, KorjausRYL-hankkeen projektipäällikkö Heta Timonen kertoo. Yksi tavoite selkiyttää alan termivii-dakkoa. – Esimerkiksi termejä kuntoarvio, -kartoitus ja –tutkimus käytetään usein ristiin, vaikka työsisältöjen laajuuksis-sa on isoja eroja, projektipäällikkö Ilkka Friman Rakennustiedosta havainnollis-taa. – Jatkossa vaikkapa isännöitsijä voi viitata KorjausRYLiin esimerkiksi kun-toarviota tai julkisivun kuntotutkimusta tilatessaan. KorjausRYL selventää tilat-tavien palvelujen laatuvaatimukset niin isännöitsijälle kuin konsultillekin, Petri Neuvonen täydentää. HYVÄ HETKI VAIKUTTAA Jokaisen KojausRYLin luvun kokoaminen on oma projektinsa, jota varten peruste-taan toimikunta. Se koostuu sekä tilaaji-en, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden et-tä käyttäjien edustajista. Lopputuloksena on alan yhteinen näkemys korjausraken-tamisen hyvästä rakennustavasta ja laa-tutasosta. – Lausuntoja kerätään laajalti ja nyt on hyvä hetki vaikuttaa sisältöihin, painot-taa projektipäällikkö Olli-Pekka Kari Rakennustiedosta. Aalto-yliopistolta hankkeen pariin elo-kuussa siirtynyt Olli-Pekka Kari on yksi KorjausRYLin käsikirjoittajista. Hän väit-teli hiljattain tekniikan tohtoriksi aihee-naan betonirakenteen ikääntymisen hal-linta. LAATU K o r j a u sRY L
2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above