Page 15

2015 Korjausrakentaminen | No4

Opiskelijat ideoivat, miten lähiöiden vetovoimaa voisi lisätä purkamalla 30 prosenttia rakenteista ja lisäämällä vuokrakerrostaloon omakotimaisuutta, yhteisöllistä asumista tai ympäristörakenteita. Kuvat: Alh. vasemmalla Ekaterina Ishimova & Sarah Viliod Martins, Alh. kesk. Hazel Roe-Bose & Alexandru Rece, muut: Liu Peixuan & Fan Lu. KORJAUSRAKENTAMINEN | 1 5 SEKALAISTA RAKENNUSJÄTETTÄ Rakennusjätettä syntyy noin 20–22 mil-joona tonnia vuodessa, josta vain kymme-nesosa eli 2–2,3 miljoonaa tonnia on seka-laista rakennusjätettä. Loput on maa-ai-nesta ja kiviainesta sekä vaarallisia jättei-tä. Viimeisimpien arvioiden mukaan kol-mannes purkujätteestä oli betonia, kol-mannes puuta ja kolmannes muita mate-riaaleja kuten metallia ja lasia. Lasi on ollut kierrätyksen kannalta on-gelmallinen materiaali, koska erilaisia la-sityyppejä on paljon. Joitakin vuosia sit-ten kehitettiin kuitenkin vaahtolasituote. – Rakennuslasia voidaan kierrättää vaahtolasin raaka-aineena. Myös metallit kiertävät hyvin, vaikka rakennustyömail-la on keskimääräistä vähän heikompi ke-räysaste. Metallit voidaan sulattaa ja ovat arvokkaita. Purkubetonipalasia voidaan käyttää paitsi maantäytössä myös kivi-koreihin, jolloin vältytään aivan pieneksi pulveroinnilta, Huuhka luettelee. Myös mineraalivillaa voidaan kierrät-tää puhallusvillana. Villoihin liittyy mi-krobeista johtuvia, Huuhkan mukaan osittain aiheettomia pelkoja, minkä vuok-si niitä käytetään yleensä saman purku-kohteen omistajan toisissa kohteissa. UUSIA KÄYTTÖKOHTEITA ETSITÄÄN Puulle yritetään keksiä uutta käyttöä, koska nyt se pääasiassa poltetaan. Satu Huuhka ei usko, että puupohjaista ma-teriaalia pystyy kuitenkaan kierrättä-mään, jos se sotketaan muiden materiaa-lien kanssa, koska ongelmana ovat puh-tausvaatimukset, jolloin siitä on tehtävä kierrätyspolttoainetta. Myös Vuorisen mielestä puujätteet tu-lisi ohjata energiahyödynnettäviksi ja mi-neraalisten osalta tukea jo olemassa ole-via toimia ja käytäntöjä – kuten betoni-murskeen käyttö eri infrarakentamisen kohteissa. – Pienemmille mineraalisille jätevir- roille tulisi osoittaa hyvät käyttökohteet ja varastointialueet, jos niiden yksittäis-ten työmaiden jätemäärä on pieni ja hyö-dyntämistoiminnalle tarvitaan suurem-paa kriittistä massaa.  – Ehdottomasti tärkein jalkauttamis-hanke on UUMA-hanke, myös korjaus-rakentamisen osalta. Infrakohteissa on niin valtava massamääräinen potentiaa-li, että sinnehän talonrakentamisen mu-kamas ongelmallinen määräkin katoaisi. Eikä se ole mitään dumppausta, vaan ai-van järkevää mineraalisten ainesten pri-määrisiä luonnonvaroja säästävää mate-riaalitehokasta toimintaa. SUHTAUTUMINEN VAIHTELEE Suomen jätelain päivityksen myötä myös rakennustyömaiden lajitteluvaatimukset ovat kiristyneet. Rakennustiedon kesällä julkaisema Rakentamisen jätehuolto -oh-je on Vuorisen mielestä ehdottoman hyvä startti, josta työtä jatketaan infrapuolelle.


2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above