korkeimman tason kierrätystä on raken-nusosien uudelleenkäyttö. Myös raken-nusten korjaamista uuteen käyttöön voi-daan pitää eräänlaisena kierrätyksenä. Jos jätestatus voidaan uudelleenkäytöllä välttää, prosessit kevenevät. RAKENTEITA PURETAAN NUORINA EU:n jätedirektiivi määrittelee, että koko-naisten tuotteiden valmistelu uudelleen-käyttöön on asetettava murskaavan ma-teriaalikierrätyksen edelle. Myös Suo-men jätelaki on päivitetty tämän direktii-vin mukaiseksi. – Suomessa rakennusten purkupro-sentti on yksi korkeimmista Euroopassa On mielenkiintoista, että vuosi sitten teh-dyn tutkimuksen mukaan meillä pure-tut rakenteet ovat todella nuoria. Esimer-kiksi julkisten rakennusten keskimääräi-nen ikä on vain reilu 40 vuotta, mikä on todella vähän. Saman ikäisinä puretaan myös halleja, varastoja ja toimitiloja sekä asuinrakennuksista rivitaloja. Kerrostalo-ja ja omakotitaloja puretaan keskimäärin yli 60 vuoden iässä, vaikka niissäkin oli-si käyttöikää varmasti teknisesti vielä jäl-jellä, hän toteaa. – Jos rakennusta käytetään vain 40 vuotta ja sen jälkeen puretaan pois, herää kysymys onko se alunperinkin ollut liian järeä. Tai olisiko kannattanut rakentaa niin, että se olisi purettavissa, irrotetta-vissa ja siirrettävissä toiseen paikkaan tai osat voisi uudelleen käyttää, hän kysyy. PITÄISIKÖ SIIRRETTÄVYYTEEN VARAUTUA? Useimpia elementtijärjestelmiä ei ole eri-tyisesti suunniteltu niiden ehjänä purka-mista ja uudelleenkäyttöä silmälläpitäen. – Esimerkiksi Meilahden Tornisai-raalan viereen on tehty tilapäinen raken-nus, jonka arvioitu käyttöikä on vain 10- 14 | KORJAUSRAKENTAMINEN 15 vuotta. Erityisesti tämän kaltaisissa tapauksissa, joissa tiedetään, että raken-nuksen käyttö on väliaikaista tai muut-tuvaa – kuten toimistoissa ja liiketiloissa usein on – olisi järkevää varautua siirret-tävyyteen uusissa rakenneratkaisuissa, Huuhka sanoo. Uudelleen käytöstä on saatu myös hy-viä kokemuksia. – Betonista elementit voidaan irrot-taa kokonaisina uudelleen käyttöä var-ten. Raahessa Kummatin lähiössä on to-teutettu näistä elementeistä autokatoksia, huoltokatoksia ja pihagrillirakennuksia. Kokonaisia teollisuus- ja varastohalleja siirretään toiseen paikkaan, esimerkiksi Tampereen Linnainmaan Prisma toimii nykyään S-Markettina Urjalassa. VANHAT ELEMENTIT EIVÄT HOUKUTA Ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuo-rinen Rakennusteollisuus RT ry:stä puo-lestaan arvioi, että betonielementtejä tus-kin käytetään laajemmassa mitassa uu-delleen samoina tuotteina. Vanhat beto-nielementit eivät yksinkertaisesti kiin-nosta rakentajia. – Tämä ei ole kuitenkaan rakentajan vika. Elementit voivat olla teknisesti ja toiminnallisesti vanhentuneita, niissä voi olla käytön estäviä kontaminaatioita ja es-teenä voi olla jopa lainsäädäntö. Ja kuinka yksinkertaisesti saataisiin kysyntä ja tar-jonta toimimaan? Kuka olisi vastuullinen toimija, joka keräisi, varastoisi ja hyväk-syttäisi ne tuotteiksi ? – 60-luvun elementit kelpaavat kyl-lä kierrättäjille, jotka voivat olla rakenta-jiakin, jotka valmistavat näistä jätteistä uusia kierrätysmateriaaleja korvaamaan primäärisiä raaka-aineita. KORJAUSRAKENTAMISEN MERKITYS KASVAA EU on asettanut tavoitteeksi, että vuon-na 2020 hyödynnetään vähintään 70 pai-noprosenttia rakennus- ja purkujätteestä. Suomessa ympäristöministeriön työryh-mä on asettanut vuonna 2013 julkaistussa raportissa rakennusmateriaalien tehok-kaaseen hyödyntämiseen tavoitteita, joi-ta tarkistetaan vuosittain. – Kun korjausrakentamisen volyy-mi edelleen kasvaa – ja sehän on jo ohit-tanut uudisrakentamisen – se tulee ko-ko ajan merkityksellisemmäksi, korjat-tiinpa tai purettiinpa rakennuksia, Vuo-rinen arvioi. Parhaillaan laaditaan myös valtakun-nallista jätesuunnitelmaa, jossa yritetään ideoida miten jätteen kierrätystä voitaisiin tehostaa. – Rakennusliikkeet panostavat mate-riaalihukkien vähentämiseen, mutta sen merkittävyys on paljon purkujätettä pie-nempi. Materiaalihukan osuus talonra-kentamisessa on vain 20 prosenttia, kun purkujätteen osuus on 80 prosenttia. Kor-jaamisen jäte on 90-prosenttisesti purku-jätettä, Huuhka korostaa. – Jos jokainen jätejae koetaan haitallisena ja raja-arvoja vain kiristetään, kukaan ei tätä peliä voita; vain win-win -tilanteessa hyötyy koko Suomi, Pekka Vuorinen toteaa. KierTOTALOUS KUKA OLISI VASTUULLINEN TOIMIJA, JOKA KERÄISI, VARASTOISI JA HYVÄKSYTTÄISI VANHAT BETONIELEMENTIT TUOTTEIKSI?
2015 Korjausrakentaminen | No4
To see the actual publication please follow the link above