"Monesti näennäisen hyödyttömät ideat tuottavatkin hyötyä, jos niitä tarkastelee eri näkökulmista." KORJAUSRAKENTAMINEN | 9 "Minusta suomalaisten kannattaisi harkita allianssiosaamista vientituotteeksi" hankkeissa. Keskeinen projekti allianssioppien syventämiseksi oli hänen mukaansa PAMF San Carlos (Pacific Medical Foundation) -säätiön rakennuttama uusi sairaala. – Tilaaja Sutter Health nimenomaisesti halusi soveltaa lean-ajattelua tässä uudishankkeessaan. Sutter toteutti ensimmäisen allianssihankkeensa jo vuonna 2005. Sairaalahanke, jossa olin mukana, oli heillä noin kahdeskymmenes, Pesonen kertoo. Suomessa oltiin Pesosen Kalifornian vuosien aikaan aivan alussa, mitä tuli allianssin soveltamiseen. Mutta ei uuden sopimusmuodon soveltaminen Amerikassakaan aluksi helppoa ollut. Pesonen viittaa rapakon takana usein kuulemaansa ”dog eat dog” -letkautukseen, jonka perusajatus on vapaasti käännettynä se, että jokainen toimija käyttää hyväkseen muita hankkeen osapuolia ja pelaa vain omaan pussiinsa. TEHOKKUUTTA YHDESSÄ Sakari Pesonen on valmis tyrmäämään yhä yleisen käsityksen, jonka mukaan allianssin soveltaminen hankkeeseen lisäisi kohtuuttomasti sen yleiskustannuksia. – Tilaajahan voi koska tahansa napsauttaa pelin poikki, jos homma ei etenekään toivotulla tavalla. Allianssisopimusmuoto ei kylläkään ruoki tehottomuutta, koska lompakko on osapuolille yhteinen. Edutkin ovat sen takia samansuuntaiset. Kenelläkään ei ole syytä pyrkiä lisäämään omaa osuuttaan vain siksi, että saisi lisää laskutusta, Pesonen pohtii. Hän pitää olennaisena myös sitä, että osaavasti sovellettu allianssi voi moninkertaistaa koko hanketta hyödyttävien ideoiden määrän. – Jos esimerkiksi tilaaja joutuu ottamaan kantaa yksin jonkin ratkaisun hyväksymiseen tai hyväksymättä jättämiseen, jää muiden osapuolten tietotaito käyttämättä. Allianssi tavallaan pakottaa pohtimaan hanketta parantavat ideat huomattavasti aiempaa syvällisemmin ja perustellummin. Monesti näennäisen hyödyttömät ideat tuottavatkin hyötyä, jos niitä tarkastelee eri näkökulmista. Silloin kun tilaaja ei ole rakentamisen ammattilainen, päätöksenteko pohjautuu usein pelkkään hintavertailuun ja halvin voittaa -periaatteeseen. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden teettämät urakat perustuvat edelleen valtaosin tähän käytäntöön. Miten sitten kehittää taloyhtiöiden hankintamuotoja? – Allianssi ei sellaisenaan oikein onnistu, kun päätöksentekijöitä on esimerkiksi luokkaa sata, kuten on normaalinkokoisessa taloyhtiössä. Sen sijaan hieman muunnettu allianssi, jossa tätä sopimusmuotoa sovelletaan vasta pykälää alempana, toimii kokemuksemme mukaan hyvin, Sakari Pesonen toteaa. Hän kuvailee tätä sopimusmuotoa tuotantoallianssiksi: taloyhtiön kanssa sopimuksen tehnyt urakoitsija on allianssin muille mukanaolijoille tilaaja. Tätä muotoa on linjasaneerauksiin keskittyvä Fira Palvelut jo soveltanut omissa urakoissaan. – Minusta suomalaisten kannattaisi harkita allianssiosaamista vientituotteeksi, Pesonen ehdottaa. Pesosen tehtävänä Firalla on edistää sitä, että hänen työnantajayhtiönsä urakoita toteutetaan allianssisopimuksin. Virallisemmin sanottuna hän toimii yhtiössä Integroidun toimitustavan ja leanin prosessinomistajana sekä työpäällikkönä. Alkujaan australialais-uusiseelantilaiset allianssitoteutukset alkoivat yleistyä Suomessa sen jälkeen, kun suuret rakennuttajat – Liikennevirasto etunenässä – ottivat asiakseen kehittää hankintamenettelyjään allianssin mahdollistavaan suuntaan. Ensimmäinen Suomessa toteutettu allianssihanke on vuonna 2012 toteutettu Lielahden rataurakka Satakunnassa. Kokemukset olivat tuolloin sen verran hyviä, että allianssit alkoivat yleistyä ensin infra- ja sittemmin myös talonrakentamisessa. – Infrapuolen aktiivisuus alussa vaikuttaa edelleen niin, että monella on käsitys allianssin soveltuvuudesta vain suurimpiin infrahankkeisiin. On totta, että suurissa hankkeissa on enemmän mahdollisuuksia säästää kustannuksissa ja innovoida enemmän. Kyllä allianssi silti sopii kaikenkokoisiin hankkeisiin, joissa yhteisille innovaatioille on tilaa ja joissa niistä on hyötyä, Pesonen pohtii. SAN CARLOKSEN SAIRAALA OPETTI Sakari Pesonen kertoo kiinnostuneensa allianssin perustan muodostavasta lean-filosofiasta jo ennen kuin sitä oli allianssisopimusmuodon avulla alettu soveltaa rakentamiseen. Yhtenä ensimmäisistä tätä filosofiaa ryhtyivät aikanaan soveltamaan Toyotan autotehtaat. – Meidän rakentajien olisi hyvä pitää mallina sitä tapaa, jolla Toyota kohtelee alihankkijoitaan. Esimerkiksi jos on tarvetta parantaa kustannustehokkuutta, selvitetään yhdessä miten tämä tavoite on saavutettavissa. Jos tavoite on vaikkapa kymmenen prosenttia pienemmät kustannukset, tilaaja ei suinkaan ole repimässä tätä alihankkijan selkänahasta. Lähtökohta on, että katteesta ei tarvitse tinkiä, Pesonen sanoo. Kolmen vuoden työkomennus Kaliforniassa, Piilaaksossa Stanfordin yliopiston tuntumassa, oli Sakari Pesoselle kuitenkin ensisijaisesti oppimista rakennus
2015 Korjausrakentaminen | No 3
To see the actual publication please follow the link above